Air Force One

Air Force One
Valmistaja	Boeing
Ensilento	16. toukokuuta 1987
Esitelty	23. elokuuta 1990
Pääkäyttäjät	Yhdysvaltain presidentti
Valmistusmäärä	2
Kehitetty mallista	Boeing 747 Boeing 747-8
Infobox OK

Air Force One (suom. Ilmavoimat ykkönen) on radiokutsutunnus Yhdysvaltain ilmavoimien lentokoneelle, joka kuljettaa Yhdysvaltain presidenttiä, armeijan ylipäällikköä.^[1]

Kutsutunnus "Air Force One" ei riipu lentokoneesta, vaan tunnus kulkee presidentin mukana.^[2] Siten periaatteessa mikä tahansa ilmavoimien lentokone, joka kuljettaa ylipäällikköä, on 'Air Force One'.^[1] Koneen radiokutsukoodi on ”Air Force One” pääsääntöisesti vain, jos presidentti on koneessa^[3].

Kun Richard Nixon oli ilmoittanut eroavansa presidentin virastaan, hän matkusti Air Force Onella kotiinsa Kaliforniaan^[2]. Lennon aikana seuraava presidentti Gerald Ford vannoi Washingtonissa virkavalansa^[2]. Siten kone, jolla Nixon laskeutui maahan, ei enää ollut Air Force One^[2]. Tämän tapauksen vuoksi Air Force One on noussut ilmaan yhden kerran useammin kuin se on laskeutunut^[2].

Yleensä Air Force Onella tarkoitetaan jompaakumpaa ylipäällikön käyttöön varusteltua Boeing 747-200B -lentokonetta (ilmavoimien koodi VC-25A, rekisterinumeroiltaan 28000 ja 29000).^[1]

Tunnusta Air Force One käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1953 Dwight D. Eisenhowerin käytössä olleesta, Columbine II -nimellä tunnetusta koneesta, joka oli Lockheed Constellation -koneen muunnelma tyyppiä VC-121E^[4]. Columbine III oli Eisenhowerin käytössä vuodesta 1954 ja se oli malliltaan Super Constellation^[4]. Vuonna 1959 sen korvasi Queenie, Boeing 707 Stratoliner VC-137A, joka oli ensimmäinen presidentin käytössä ollut suihkumoottorikone.^[4]

Air Force Onen ulkoinen väritys ja kuviointi periytyy vuodelta 1962, jolloin Raymond Loewy ja John F. Kennedy suunnittelivat sen yhdessä samana vuonna rakennettua uutta Air Force One -konetta varten^[5]. Kyseinen Boeing 707, rekisterinumeroltaan SAM 26000, astui palvelukseen lokakuussa 1962^[6]. Se oli ensimmäinen varta vasten presidentille rakennettu lentokone^[4] ja ensimmäinen, jonka myös suuri yleisö tunsi nimellä Air Force One^[7]. Sen kyydissä Kennedy matkusti kesäkuussa 1963 Berliiniin, jossa hän piti puheensa "Ich bin ein Berliner".^[4] Marraskuussa 1963 sama kone kuljetti presidentin Dallasiin^[8] ja toi murhatun presidentin Dallasista takaisin Washingtoniin^[4]. Samalla lennolla Lyndon B. Johnson vannoi virkavalansa^[9]. Vuonna 1972 presidentti Richard Nixon vieraili koneella Kiinassa ja Neuvostoliitossa.^[10]

Vuonna 1972 koneen seuraksi liittyi toinen samanlainen kone, rekisterinumeroltaan 27000^[4]. Tämä yksilö palveli seitsemän presidentin kaudella^[11]. Se siirtyi pois palveluksesta vuonna 2001 ja on nykyään näytteillä Ronald Reaganin presidentin kirjastossa^[4].

Yhdysvaltain presidentin lentokoneet

Kuva	Palveluksessa	Rek. nro.	Lentokonetyyppi	Virallinen nimitys	Lempinimi	Presidentit	Nykyinen sijainti	Lähde
	1944–		Douglas C-54 Skymaster	VC-54A	Sacred Cow	Roosevelt, Truman	Yhdysvaltain ilmavoimamuseo	[4][12]
	1947–1953		Douglas C-118 Liftmaster	VC-118	Independence	Truman	Wright-Pattersonin tukikohta	[4][13]
	1953–		Lockheed Constellation C-121	VC-121A	Columbine II	Eisenhower		[4][13]
	–1961		Lockheed Super Constellation	VC-121E	Columbine III	Eisenhower	Wright-Pattersonin tukikohta	[4][13]
	1959–1962, poistettu käytöstä 1996		Boeing 707 Stratoliner	VC-137A	Queenie		Museum of Flight in Seattle, Washington	[4]
	1962–1998	26000	Boeing 707	VC-137C	Air Force One	Kennedy Johnson Nixon	Wright-Pattersonin tukikohta	[4][13]
	1972–2001	27000	Boeing 707	C-137, 72-7000	Air Force One, Spirit of '76	Nixon, Ford, Carter, Reagan, H.W. Bush, Clinton, W. Bush	Ronald W. Reagan Presidential Library and Museum in Simi Valley, California.	[4][13][14]
	1990–	28000	Boeing 747-200B	VC-25A		Bush Sr. Obama		[4][13]
	1990–	29000	Boeing 747-200B	VC-25A		Clinton Carter Bush Sr. Bush Jr.		[4][13]
				VC-25B
				VC-25B

Boeing 747 -kalusto otettiin käyttöön vuonna 1990^[4].

Koneissa on 30 hengen miehistö ja tilat 71 matkustajalle^[15]. Koneiden lento-ominaisuudet eivät juurikaan poikkea vakiomallista.^lähde? Koneiden erikoisominaisuuksina ne on varustettu muun muassa leikkaussalilla, ilmatankkausmahdollisuudella, niiden elektroniikka on suojattu sähkömagneettista pulssia vastaan, niissä on suojatut viestiyhteydet^[1] ja omasuojalaitteet (silpun- / soihtujenheittimin)^lähde? jotka antavat lentokoneille mahdollisuuden toimia liikkuvana komentokeskuksena Yhdysvaltoihin kohdistuvan hyökkäyksen sattuessa^[1].

Koneet on tarkoitus korvata kahdella Boeing-yhtiön lentokoneella (muunneltu 747-8i). Kaksi konetta jäi valmistajan haltuun koska tilaaja ei lunastanut niitä. Hanke on kuitenkin viivästynyt. ^lähde?

Donald Trumpin mukaan hankinnan hinta tulee olemaan yli 4 miljardia yhdysvaltain dollaria.^[16]

Vuonna 2018 Trump määräsi, että uusien koneiden värit vaihdetaan tummansini-valkoiseksi punaisella raidalla, mikä oli sama väripaletti kuin Trumpin omassa lentokoneessa. Joe Biden kuitenkin palautti värit ennalleen. ^[17]

Air Force Onen seurassa liikkuu Boeing 757 C-32A -koneita. Ne kuljettavat presidenttiä niille lentoasemille, joiden kiitorata on liian lyhyt 747-koneelle. Jokin niistä on käytössä silloin, kun isompi kone rikkoutuu. Lisäksi niitä käyttävät varapresidentti, ensimmäinen nainen, kabinettisihteerit ja muut korkea-arvoiset hallituksen ja armeijan virkamiehet. Neljä konetta hankittiin vuonna 1998. Toiset neljä, vuonna 2009 hankittua 757-konetta on pidetty salassa, mutta niiden tiedetään olleen presidenttien käytössä 2010-luvun puolivälistä. Ne hankittiin käytettynä ja yksi niistä (numero 90018) kuului alunperin Finnairille. Neljän uudemman koneen kotipaikka on sama Marylandissa sijaitseva tukikohta, jossa pidetään myös presidentin Boeing 747 VC-25 -koneita. ^[19]

Varapresidentin koneesta käytetään tunnusta ”Air Force Two”. Yleensä kyseessä on Boeing 757 -koneen muunneltu versio, Boeing C-32.^lähde?

• Army One – Yhdysvaltain maavoimien lentolaite, käytännössä helikopteri, joka kuljettaa Yhdysvaltain presidenttiä.
• Navy One – Laivaston lentolaite, joka kuljettaa presidenttiä. Vain yksi lentokone (S-3 Viking -tyyppinen kuljetuskone) on saanut tämän kunnian, kuljettaessaan George W. Bushin lentotukialus USS Abraham Lincolnille.
• Marine One – merijalkaväen lentolaite, käytännössä helikopteri. Käytössä esimerkiksi silloin, kun presidentti kuljetetaan Valkoisesta talosta Andrewsin lentotukikohtaan.
• Coast Guard One – Yhdysvaltain rannikkovartioston lentolaite. Toistaiseksi tällaista radiokoodia ei ole käytetty.
• Executive One – Käytetään siviililentokoneesta, joka kuljettaa Yhdysvaltain presidenttiä. Radiokoodia käytettiin kuljetettaessa Richard Nixon United Airlinesin lentokoneella Washingtonista Los Angelesiin 26. joulukuuta 1973.^lähde?

• 
  Barack Obama punaisella matolla (2009).
• 
  Presidentin toimisto.
• 
  Presidenttiparin yksityishytti. Sohvat voidaan muuttaa makuupaikoiksi.
• 
  Kokoushuone Air Force Onessa.
• 
  G. W. Bush neuvottelee Valkoisen talon kansliapäällikön kanssa 11. 9. 2001.
• 
  Presidentti Ronald Reagan kävelee viestintäkeskuksen ohi (1982).
• 
  Jimmy Carter ja Zbigniew Brzezinski (1977).
• 
  Nixon hytissään (1972).
• 
  Keskustelua ennen ruokailua (2013).
• 
  Presidentti Clinton tapaa neuvonantajiaan (1999).
• 
  Reagan puttaa (1985).
• 
  George H. W. Bush ja Gerald Ford (1992).
• 
  Obama lähdössä (2015).

• Luettelo valtionpäämiesten lentokoneista

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Air Force One.