Flora Alejandra Pizarnik (29. huhtikuuta 1936 Avellaneda – 25. syyskuuta 1972 Buenos Aires) oli argentiinalainen runoilija ja kääntäjä. Teoksissaan hän kuvaili juurettomuuden ja maanpaossa elämisen tunnelmia. Hän syntyi Buenos Airesissa Itä-Euroopasta muuttaneille juutalaisvanhemmille, ja opiskeli Buenos Airesin yliopistossa filosofiaa ja kirjallisuutta. Vuonna 1960 Pizarnik muutti Pariisiin, työskenteli sikäläisissä lehdissä, julkaisi joitakin runoja ja käänsi romaaneita espanjaksi. Vuonna 1965 hän palasi Buenos Airesiin ja julkaisi kahdeksan runokokoelmaa. Monissa runoissa puhutaan epätoivosta ja itsetuhoisista ajatuksista. Hän teki itsemurhan vuonna 1972.[1]
