Arbetarbladet

Tämä artikkeli käsittelee Suomessa vuosina 1919–2009 ilmestynyttä sanomalehteä. Ruotsin Gävlessä ilmestyvästä sanomalehdestä katso Arbetarbladet (Ruotsi).
Lehden ensimmäisen numeron etusivu.

Arbetarbladet (vuosina 1949–1958 Arbetarbladet – Svenska Demokraten, 1958–1971 Svenska Demokraten) oli Helsingissä vuosina 1919–2009 ilmestynyt ruotsinkielinen sosiaalidemokraattinen sanomalehti.[1] Vuoden 2010 alusta lähtien se ilmestyy nettilehtenä.[2]

Historia

Lehti perustettiin sisällissodan aikana lakanneen Finlands Svenska Arbetarförbundin äänenkannattajan Arbetetin tilalle. Sen kustantajana toimi aluksi Suomen Sosialidemokraattia julkaissut Oy Kansanvalta, kunnes vuonna 1933 perustettiin oma yhtiö Arbetarförlaget Ab. Taloudellisesti kannattamattomalla Arbetarbladetilla on ollut suuri merkitys ruotsinkielisen työväestön keskusteluvälineenä.[1] 1920- ja 1930-luvuilla se oli myös huomattava kulttuurilehti.[2]

Arbetarbladet ilmestyi yleensä kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Vuonna 1949 se oli kuusipäiväinen[1] ja vuonna 1986 siitä tuli viikkolehti. Lehden levikki oli suurimmillaan 5 100 kappaletta vuonna 1945. Vuonna 1980 se oli 4 100[3] ja vuonna 2004 enää 2 100 kappaletta.[2]

Päätoimittajat

[4]

  • Leo Hildén (1919–1920)
  • K. H. Wiik (1920–1921)
  • Hannes Stolt (1921)
  • Julius Sundberg (1921–1925)
  • Axel Åhlström (1925–1934)
  • K.-A. Fagerholm (1934–1937)
  • Osvald Fager (1937–1940)
  • Atos Wirtanen (1940–1941)
  • Gunnar Henriksson (1941–1970)
  • Kaj Laxén (1970–1973)
  • Yrsa Stenius (1973–1978)
  • Alf-Erik Helsing (1978–2005)
  • Jan-Erik Wiik (2005–2010)
  • Siv Åstrand (2010–2017)
  • Johan Kvarnström (2017–2019)
  • Lukas Lundin (2019–2020)
  • Topi Lappalainen (2020–)

Lähteet

  • Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 32. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-239-1.

Viitteet

  1. ↑ a b c Suomen lehdistön historia 5, s. 32
  2. ↑ a b c Uppslagsverket Finland: TWiki: Arbetarbladet uppslagsverket.fi. Arkistoitu 21.7.2012. Viitattu 2.6.2011. (ruotsiksi)
  3. ↑ Suomen lehdistön historia 5, s. 33
  4. ↑ Pettersson, Tobias: Arbetarbladets nya chefredaktör vill inkludera unga korttidsjobbare 6.3.2017. Hufvudstadsbladet. Viitattu 4.5.2023. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta

Fagerholm, K-A.: Puhemiehen ääni. S. 36-52. Tammi, 1977. ISBN 951-30-3980-3.

Aiheesta muualla

  • Arbetarbladetin sivusto
  • Arbetarbladet digitoituna kansalliskirjastossa