Eduard van der Nüll

Eduard van der Nüll

Eduard van der Nüll (9. tammikuutalähde? 1812[1] Wien,lähde?Itävalta – 4. huhtikuutalähde? 1868[1] Wien,lähde? Itävalta) oli itävaltalainen]] arkkitehti. Hän lukeutui niin kutsutun Ringstraße-ajan historismin arkkitehteihin.lähde?

Van der Nüll oli arkkitehtuurin ja ornamentiikan professorina Wienin taideakatemiassa 1844–1865, vaikutti taiteellisellakin toiminnallaan silloisen uuden Wienin rakennustaiteen kehitykseen. Hän suunnitteli rakennuksia pääasiassa yhteistöinä August Sicard von Sicardsburgin (1813–1868) kanssa ja vastasi lähinnä esteettisestä puolesta. Hän teki taidemaalari Joseph von Führichin kanssa Altlerchenfeldin kirkon sisustuksen (1853).[1]

Ennen professorinuraansa van der Nüll oli tehnyt opintomatkoja Länsi-Eurooppaan yhdessä ystävänsä August Sicard von Sicardsburgin kanssa. Hän suunnitteli Sicardsburgin kanssa Wienin valtionoopperan.lähde?

Van der Nüll hirttäytyi 4. huhtikuuta vuonna 1868.lähde?

Suunnittelutöitä

Lähde:[1]

  • Sotilasarsenaalin komendantuurirakennus (romaanisen tyylin tiilirakennus)
  • Kaarlen-teatteri
  • Haasin kauppatalo
  • Palais Larisch
  • Wienin hovioopperan talo (1861–1869; ranskalainen varhaisrenessanssi)

Lähteet

  1. a b c d Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Nüll, Edward van der


Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Yhdysvallat
  • Tšekki
  • Alankomaat
  • Vatikaani
Taiteenala
  • Musée d'Orsay
  • RKD Artists
  • ULAN
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
  • EUTA
  • Structurae
Muut
  • SNAC
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.