Etšmiadzinin katedraali

Etšmiadzinin katedraali.
Yksityiskohta: kattokupolin koristelua.

Etšmiadzinin katedraali (arm. Էջմիածնի Մայր Տաճար) sijaitsee Armenian lounaisosassa Vagharšapatin eli Etšmiadzinin kaupungissa, joka on maan kirkollinen keskus.[1]

Pyhän Gregorios Valontuojan vuosina 301–303 paikalle rakennuttama basilika oli tiettävästi maailman kolmanneksi vanhin kristillinen kirkko. Se rakentaminen aloitettiin samaan aikaan kun Armenian kuningaskunnasta tuli maailman ensimmäinen kristinuskon valtionuskonnokseen ottanut maa.[2] Katedraaliin lisättiin kellotapuli 1650-luvulla ja sakasti 1860-luvulla. Katedraalin freskot on maalannut Naghash Hovnatan vuona 1712–1721.[1][2]

Nykymuotoisen katedraalin pohjapiirros.

Katedraalin pituus on 33 metriä ja leveys 30 metriä, ja se on yli 20 metriä korkea.[1]

Etšmiadzinin katedraali muodostaa yhdessä kahden lähistöllä olevan kirkon sekä muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Zvartnotsin katedraalin raunioiden kanssa kokonaisuuden, joka on kuulunut vuodesta 2000 lähtien Unescon maailmanperintöluetteloon. Kohde täyttää maailmanperintökohteiden kriteerit II ja III.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c James Blake Wiener: Etchmiadzin Cathedral worldhistory.org. 8.6.2018. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Cathedral and Churches of Echmiatsin and the Archaeological Site of Zvartnots Unesco. Viitattu 6.8.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etšmiadzinin katedraali Wikimedia Commonsissa