Isolehtikuusipistiäinen

Isolehtikuusipistiäinen
Isolehtikuusipistiäisen toukkia
Isolehtikuusipistiäisen toukkia
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Sahapistiäiset Symphyta
Yläheimo: Tenthredinoidea
Heimo: Lehtipistiäiset Tenthredinidae
Alaheimo: Nematinae
Suku: Pristiphora
Laji: erichsonii
Kaksiosainen nimi

Pristiphora erichsonii
Latreille, 1810

Katso myös

  Isolehtikuusipistiäinen Wikispeciesissä
  Isolehtikuusipistiäinen Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Isolehtikuusipistiäinen (Pristiphora erichsonii) on lehtipistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.

Ulkonäkö ja koko

Isolehtikuusipistiäinen on noin yhdeksän millimetriä pitkä. Sillä musta pää ja keskiruumis. Takaruumista kiertää oranssi nauha. Toukat ovat täysikasvuisina puolitoista senttimetriä pitkiä, mustapäisiä ja päältä harmaanvihreitä, alta vaaleampia.[1][2]

Elinympäristö

Isolehtikuusipistiäiset viihtyvät kosteilla alueilla, jossa niitä saalistavat pikkujyrsijät eivät viihdy. Pistiäiset munivat puuhun, jossa jälkeläiset viettävät toukkavaiheen. Puuksi kelpaavat kaiken kokoiset ja ikäiset siperian- ja euroopanlehtikuuset.[1]

Laji parveilee kesä–heinäkuussa. Naaras laskee 40–50 munaa lehtikuusen pitkäversojen toiselle puolelle tehtyyn taskuun, mikä saa versot kiertymään. Toukat kuoriutuvat loppukesällä ja siirtyvät lyhytversoihin. Toukat elävät puussa 2,5–4 viikkoa neulasia syöden. Ne liikkuvat ryhmänä ja syövät yhden oksan paljaaksi ennen kuin siirtyvät seuraavaan. Aikanaan pudottautuvat maahan ja valmistavat kotelokopan, jossa ne yleensä talvehtivat ennen koteloitumista. Toukat koteloituvat yleensä seuraavana kesänä, joskus kuitenkin jo syksyllä. Seuraavan vuoden alkukesällä aikuiset kuoriutuvat koteloistaan ja aloittavat parveilun.[1][2]

Isolehtikuusipistiäinen on metsätaloudelle haitallinen tuhohyönteinen. Toukat voivat suurina määrin kaluta puun paljaaksi, mikä hidastaa vuosikasvua ja altistaa puun sairauksille.[1]

Lähteet

  • Fauna Europaea (Arkistoitu – Internet Archive)
  • McLean, John A. 2002. Forest Entomology Textbook Challenge for the 21st Century (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
  • Metsätuho-opas (Arkistoitu – Internet Archive). Metsäntutkimuslaitos.

Viitteet

  1. ↑ a b c d Metsätuho-opas: Isolehtikuusipistiäinen (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b McLean: http://web.forestry.ubc.ca/fetch21/FRST308/lab5/pristiphora_erichsonii/sawfly.html (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Laji.fi: Isolehtikuusipistiäinen (Pristiphora erichsonii)
  • iNaturalist: Isolehtikuusipistiäinen (Pristiphora erichsonii)
  • ITIS: Pristiphora erichsonii (englanniksi)
  • University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Pristiphora erichsonii, larch sawfly (englanniksi)
  • Iowa State University, Bug Guide: Species Pristiphora erichsonii - Larch Sawfly (englanniksi)
  • Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Pristiphora erichsonii (englanniksi)
  • Plantwise: larch sawfly, Pristiphora erichsonii (englanniksi)
  • Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pristiphora erichsonii (larch sawfly) (englanniksi)
  • Pherobase: Semiochemicals of Pristiphora erichsonii, the Larch sawfly (englanniksi)
Taksonitunnisteet