Jauhoesikko
Jauhoesikko | |
---|---|
Jauhoesikko Ahvenanmaalla. | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Esikkokasvit Primulaceae |
Suku: | Esikot Primula |
Laji: | farinosa |
Kaksiosainen nimi | |
Primula farinosa | |
Katso myös | |
Jauhoesikko Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Jauhoesikko (Primula farinosa) on esikoiden (Primula) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) lajiksi.
Ulkonäkö ja koko
Jauhoesikko on monivuotinen ruohovartinen kasvilaji, joka muodostaa maanrajaan 5–30 cm leveän lehtiruusukkeen. Lehdet ovat kapeita, vastapuikeita ja alapuolelta vaaleajauheisia. Lehtiruusukkeen keskeltä kohoaa 10–15 cm pitkä vana, jonka päässä ovat kukat tiiviinä sarjana. Kukat ovat tavallisesti violetteja tai vaaleanpunaisia, joskus myös hailakan sinipunaisia tai miltei valkoisia. Teriö on 8–16 mm leveä, vaaleansinipunainen, keltanieluinen sekä viiteen lovipäiseen liuskaan jakautunut. Heteitä on viisi kappaletta. Emiö on yhdislehtinen ja emi yksiluottinen. Hedelmä on kapea, verhiötä pidempi, noin 8 mm pitkä kota.[1] Jauhoesikko kukkii touko–kesäkuussa.[2][3]
Jauhoesikon suomenkielinen nimi ja tieteellisen nimen lajinimi viittaavat kasvin kukkavarren ja lehtien alapinnan nuppimaisten karvojen eritteeseen, jotka saavat pinnan näyttämään jauhoiselta.[2]
Jauhoesikko muistuttaa paljolti norjanesikkoa (Primula scandinavica). Muista esikkolajeista lapinesikolla (Primula stricta) sekä nuokkuesikolla (Primula nutans) on myös violetit kukat, kuten jauhoesikolla.[3]
Levinneisyys
Jauhoesikkoa tavataan Suomessa luonnonvaraisena nykyisin vain Ahvenanmaalla, joskin vanhoja havaintoja jauhoesikosta on myös Varsinais-Suomesta ja muualtakin.[4] Gotlannissa ja Öölannissa jauhoesikko on melko tavallinen.[2][3]
Elinympäristö
Jauhoesikko kasvaa kosteilla kalkkipitoisilla niityillä sekä letoilla, laitumilla ja rannoilla.[2][3]
Kuvia
Lähteet
- Björn Ursing, Hans-Erik Wanntorp, Arto Kurtto, Leena Helynranta: Otavan värikasvio, s. 194. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu: Otava, 2016. ISBN 9511196634.
Viitteet
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Jauhoesikko (Primula farinosa) laji.fi. Viitattu 19.10.2017.
- ↑ a b c d Luontoportti: Jauhoesikko (Primula farinosa) luontoportti.com. Viitattu 19.10.2017.
- ↑ a b c d Anna-Lena Anderberg: Den virtuella floran: Majviva (Primula farinosa) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 19.10.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Jauhoesikon (Primula farinosa) levinneisyys Suomessa Viitattu 19.10.2017.
Aiheesta muualla
- Pohjolan kasvien pauloissa: Primula farinosa – jauhoesikko
- Flora of China: Primula farinosa (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Primula farinosa (englanniksi)
|