Kidushait
| Kidushait | |
|---|---|
 Täpläkidushai (Notorynchus cepedianus) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Kaulushaikalat Hexanchiformes |
| Heimo: | Kidushait Hexanchidae Gray, 1851[1] |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Kidushait (Hexanchidae) ovat kaulushaikaloijen lahkoon kuuluva valtamerissä elävä kalaheimo.
Nykyisin eläviin kidushaihin kuuluu viisi lajia kolmessa suvussa. Tunnettuja kidushaisukuja on 10, joissa on yhteensä 37 eri lajia. Tähän lasketaan mukaan myös sukupuuttoon kuolleet lajit.[2]
Käyttäytyminen
Kidushaiden käyttäytymisestä ei tiedetä paljoa, mutta ne ovat primitiivisempiä kuin muut Squalomorphii-ylälahkon heimojen hait. Täpläkidushaiden yksilöiden on joskus huomattu metsästävän yhdessä.[3]
Kidushailajit usein pysyvät päivän ajan syvemmillä vesillä, ja nousevat öisin lähemmän pintaa.
Anatomia
Kidushailajit ovat keskikokoisia tai suuria haita. Ne kasvavat 1,4–4,7 metriä pitkiksi ja suurin tavattu kidushai oli 4,7 m pitkä. Lajeilla on vain yksi selkäevä joka sijaitsee lähellä pyrstöä, ja niiden peräevä on selkäevää pienikokoisempi. Kidushailla ei ole vilkkuluomia. Hexanchus-suvun lajeilla kidusaukkoja on kuusi, ja kapeapäähailla että täpläkidushailla niitä on seitsemän. Kalojen suu ulottuu silmien taakse, ylähampaat ovat teräväkärkiset ja alahampaat leveämmät, matalammat ja sahalaitaiset.[4]
Kidushait ovat ovovivipaarisia, eli ne synnyttävät eläviä poikasia. Ne pystyvät syömään suhteellisen isoja saaliseläimiä, kuten muita haita, rauskuja, luukaloja, nilviäisiä, äyriäisiä ja haaskoja.[5][6][7][8][9]
Levinneisyys
Kidushaita tavataan maailman trooppisilla ja lauhkeilla merillä hajanaisissa jakautumissa. Suurin osa kidushaista elävät mannerrinteillä, mutta niitä esiintyy satunnaisesti myös rannikoilla ja muilla matalilla vesillä.[3] Kidushailajeja tavataan Atlantin, Intian ja Tyynen valtameren alueilta. Ne elävät useimmiten syvissä vesissä ja niitä on tavattu aina 1 875 metrin syvyydestä.[5]
Historia
Jäänteitä kidushaista on löydetty jopa myöhäisjuran aikakaudelta.[3]
Suvut ja lajit
Tässä luottelossa näkyy kaikki kidushaisuvut, lajit, ja ovatko ne kuolleet sukupuuttoon. [10]
- †Gladioserratus Underwood, Goswami, Prasad, Verma & Flynn, 2011
- †Gladioserratus aptiensis Pictet, 1864
- †Gladioserratus dentatus Guinot, Cappetta & Adnet, 2014
- †Gladioserratus magnus Underwood, Goswami, Prasad, Verma & Flynn, 2011
- Heptranchias Rafinesque, 1810
- Kapeapäähai (Heptranchias perlo) Bonnaterre, 1788
- †Heptranchias ezoensis Applegate & Uyeno, 1968
- †Heptranchias howelli Reed, 1946
- †Heptranchias karagalensis Kozlov in Zhelezko & Kozlov, 1999
- †Heptranchias tenuidens Leriche, 1938
- Hexanchus Rafinesque, 1810
- Kidushai (Hexanchus griseus) Bonnaterre, 1788
- Pikkukidushai (Hexanchus nakamurai) Teng, 1962
- Atlantinkidushai(Hexanchus vitulus) Daly-Engel, 2018[11]
- †Hexanchus agassizi Cappetta, 1976
- †Hexanchus andersoni Jordan, 1907
- † Hexanchus casieri Kozlov, 1999
- † Hexanchus collinsonae Ward, 1979
- † Hexanchus gracilis Davis, 1887
- †Hexanchus hookeri Ward, 1979
- †Hexanchus microdon Agassiz, 1843
- †Hexanchus tusbairicus Kozlov in Zhelezko & Kozlov, 1999
- † Notidanodon Cappetta, 1975
- †Notidanodon lanceolatus Woodward, 1886
- †Notidanodon pectinatus Agassiz, 1843
- Notorynchus Ayres, 1855
- Täpläkidushai* (Notorynchus cepedianus) Péron, 1807
- † Notorynchus borealus Jordan & Hannibal, 1923
- † Notorynchus kempi Ward, 1979
- † Notorynchus lawleyi Cigala Fulgosi, 1983
- † Notorynchus primigenius Agassiz, 1843
- † Notorynchus serratissimus Agassiz, 1843
- † Notorynchus subrecurvus Oppenheimer, 1907
- † Pachyhexanchus Cappetta, 1990
- † Pachyhexanchus pockrandti Ward & Thies, 1987
- † Paraheptranchias Pfeil, 1981
- † Paraheptranchias repens Probst, 1879
- † Pseudonotidanus Underwood & Ward, 2004
- † Pseudonotidanus semirugosus Underwood & Ward, 2004
- † Welcommia Klug & Kriwet, 2010
- † Welcommia bodeuri Cappetta, 1990
- † Welcommia cappettai Klug & Kriwet, 2010
- † Weltonia Ward, 1979
- † Weltonia ancistrodon Arambourg, 1952
- † Weltonia burnhamensis Ward, 1979
- † Xampylodon Cappetta, Morrison & Adnet, 2019
- Xampylodon brotzeni Siverson, 1995
- Xampylodon dentatus Woodward, 1886
- Xampylodon loozi Vincent, 1876
- Toisinaan täpläkidushain (Notorynchus cepedianus) katsotaan kuuluvan omaan heimoonsa Notorynchidae.[5][12]
Lähteet
- Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 8. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0. (suomenkieliset lajinimet)
Viitteet
- ↑ Hexanchidae ITIS. Viitattu 27.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Hexanchidae animalia.bio. Viitattu 8.5.2024.
- ↑ a b c six- and sevengill sharks encyclopedia.com. Viitattu 8.5.2024.
- ↑ Order summary encyclopedia.com. Viitattu 8.5.2024.
- ↑ a b c Family Hexanchidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 27.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Family Hexanchidae Burke Museoum of Natural History and Culture. Viitattu 27.2.2011. (englanniksi)
- ↑ James Leonard Brierley Smith,Margaret Mary Smith,Phillip C. Heemstra: Smiths' Sea fishes, s. 45. Struik, 2003. ISBN 978-1868728909. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.2.2011). (englanniksi)
- ↑ John E. Randall,Gerald R. Allen,Roger C. Steene: Fishes of the Great Barrier Reef and Coral Sea, s. 13. University of Hawaii Press, 1997. ISBN 978-0-8248-1895-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.2.2011). (englanniksi)
- ↑ John D. McEachran,Janice D. Fechhelm: Fishes of the Gulf of Mexico. University of Texas Press, 1998. ISBN 978-0-292-75206-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.2.2011). (englanniksi)
- ↑ Hexanchidae classification animaldiversity.org. Viitattu 8.5.2024.
- ↑ Hexanchidae Reasarchgate. Viitattu 27.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Notorynchidae ITIS. Viitattu 27.2.2011. (englanniksi)
|
