Kombinaatio

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kombinatorisessa matematiikassa joukon alkioiden kombinaatio on joukon osajoukko. k-kombinaatio on joukon S osajoukko, jossa on k kappaletta jäseniä. Jäsenten listausjärjestyksellä ei ole merkitystä kombinaatioissa: kaikki joukot, jotka voidaan muodostaa vaihtamalla jäsenten järjestystä, esittävät samaa kombinaatiota.[1] Sen sijaan variaatiossa jäsenten järjestyksellä on merkitystä eli eri järjestys on eri variaatio.

k-kombinaatioiden määrä on sama kuin binomikerroin "n yli k:n", joka kirjoitetaan yleensä[1]

( n k ) = n ! k ! ( n k ) ! {\displaystyle {n \choose k}={\frac {n!}{k!(n-k)!}}} ,

missä

k = kombinaation jäsenten lukumäärä,
n = pääjoukon S jäsenten lukumäärä.

Myös kirjoitusasu C(n, k) on tavallinen sen käyttökelpoisuuden vuoksi tekstirivillä.

Oheisessa taulukossa on eräitä kombinaation C(n, k) arvoja.
Erityisesti C(n, 0) = 1[1], C(n, 1) = n ja C(n, n) = 1.

Voidaan myös kirjoittaa differenssiyhtälö

C(n, k) = C(n – 1, k) + C(n – 1, k – 1)

eli taulukkoarvo saadaan kahden aikaisemmin lasketun
summana.

Edelleen havaitaan, että sarakkeella n olevien lukujen
summa on

k = 0 n C ( n , k ) = 2 n {\displaystyle \sum _{k=0}^{n}C(n,k)=2^{n}}

k   luku (kelt.) on kahden muun (sin.) summa
6   1
5   1 6
4   1 5 15
3   1 4 10 20
2   1 3 6 10 15
1   1 2 3 4 5 6
  0   1 1 1 1 1 1 1
  0   1   2   3   4   5   6 n
1 2 4 8 16 32 64 2 n {\displaystyle 2^{n}}

Kombinaatio voidaan esittää myös lukumäärän laskemista kuvaavilla summalausekkeilla:

( n 1 ) = i = 1 n 1 {\displaystyle {\binom {n}{1}}=\sum _{i=1}^{n}1} ,
( n 2 ) = i = 1 n 1 j = i + 1 n 1 {\displaystyle {\binom {n}{2}}=\sum _{i=1}^{n-1}\sum _{j=i+1}^{n}1} ,
( n 3 ) = i = 1 n 2 j = i + 1 n 1 k = j + 1 n 1 {\displaystyle {\binom {n}{3}}=\sum _{i=1}^{n-2}\sum _{j=i+1}^{n-1}\sum _{k=j+1}^{n}1} , jne.

Esimerkkejä

Esimerkki 1.

Luettelo eri tapauksista, kun viidestä valitaan kolme ihmistä (lukua).

C(5, 3) kertoo, kuinka monta erilaista kolmen hengen ryhmää voidaan muodostaa viiden henkilön joukosta. Lasketaan se:

( 5 3 ) = 5 ! 3 ! ( 5 3 ) ! = 5 4 3 2 ! 3 ! 2 ! = 5 4 3 3 ! = 5 4 3 6 = 5 2 = 10. {\displaystyle {5 \choose 3}={\frac {5!}{3!(5-3)!}}={\frac {5\cdot 4\cdot 3\cdot 2!}{3!\cdot 2!}}={\frac {5\cdot 4\cdot 3}{3!}}={\frac {5\cdot 4\cdot 3}{6}}=5\cdot 2=10.}

Esimerkki 2.

Lasketaan todennäköisyys sille, että saadaan lotossa tasan k numeroa oikein ( 0 k 7 ) {\displaystyle (0\leq k\leq 7)} :

Lasketaan ensiksi kaikkien niiden lottorivien määrä, joissa on tasan k numeroa oikein. Tämä saadaan laskemalla kaikki 7:n oikean numeron k-kombinaatiot, joka siis kertoo, kuinka monella tavalla 7:stä numerosta voidaan valita k numeroa (muista, että k on korkeintaan 7):

( 7 k ) {\displaystyle {7 \choose k}}

Nyt väärät numerot voivat olla mitä vain, vaikka selvästikin niiden muodostamat osajoukot vaikuttavat lopullisten rivien määrään. Ongelma ratkaistaankin kertomalla yllä oleva luku kaikkien 32 arpomatta jääneiden numeroiden (7-k) kombinaatiolla, eli kaikilla mahdollisilla väärin menneiden numeroiden kombinaatioilla:

( 7 k ) ( 32 7 k ) {\displaystyle {7 \choose k}{32 \choose 7-k}}

siis kertoo, kuinka monta erilaista lottoriviä voidaan muodostaa, joissa on täsmälleen k numeroa oikein ja 7-k väärin.

Kysytty todennäköisyys tapahtumalle saadaan, kun saatu luku jaetaan kaikkien mahdollisten lottorivien lukumäärällä ( 39 7 ) {\displaystyle {39 \choose 7}} :

( 7 k ) ( 32 7 k ) : ( 39 7 ) {\displaystyle {7 \choose k}{32 \choose 7-k}:{39 \choose 7}}

Siten esimerkiksi todennäköisyys saada lotossa viisi oikein on

( 7 5 ) ( 32 7 5 ) : ( 39 7 ) = ( 7 5 ) ( 32 2 ) : ( 39 7 ) = 21 496 : 15380937 = 10416 : 15380937 1 : 1477 0,000 6772 {\displaystyle {7 \choose 5}{32 \choose 7-5}:{39 \choose 7}={7 \choose 5}{32 \choose 2}:{39 \choose 7}=21\cdot 496:15380937=10416:15380937\approx 1:1477\approx 0{,}0006772}

Katso myös

  • Permutaatio

Lähteet

  1. a b c Grimaldi, Ralph P.: Discrete and Combinatorial Mathematics: an Applied Introduction, s. 16. 4. painos. Addison Wesley, 1999. ISBN 0-201-19912-2. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kombinaatio Wikimedia Commonsissa