Kuhnamo

Kuhnamo
Kotakennäänsalmi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Keski-Suomi
Kunnat	Äänekoski
Koordinaatit	62°36′35″N, 25°40′31″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Vatianjärven alue (14.33)
Laskujoki	Loukkeenvirrat Aatunselkään [1]
Järvinumero	14.332.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	91,8 m [1]
Pituus	13,6 km [1]
Leveys	2,1 km [1]
Rantaviiva	54,553 km [2]
Pinta-ala	6,3 km2
Tilavuus	0,033837199 km³ [2]
Keskisyvyys	5,44 m [2]
Suurin syvyys	30,5 m [2]
Saaria	28 [1]
Kuhnamo
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Kuhnamo ^[1][2] on Keski-Suomessa Äänekoskella sen keskustaajaman lähellä sijaitseva järvi. Viranomaistiedoissa Kuhnamosta erotetaan Aatunselkä, jonka vedenpinnan korkeus on sama kuin Kuhnamolla. Vesistöjä yhdistää Loukkeenvirta, joka on 130 metriä leveä virtaava salmi. Mikäli vesistöt tulkittaisiin yhdeksi järveksi, olisi sen pituus 17 kilometriä ja pinta-ala 7,3 neliökilometriä.^[1][2]

Järven pinta-ala on 622 hehtaaria eli 6,2 neliökilometriä, se on 13,6 kilometriä pitkä ja 2,1 kilometriä leveä. Sen pitkä ja kapea muoto johtuu kalliomurroksesta, jossa se sijaitsee. Se on kaakko-luode-suuntainen ja sen todellinen leveys kohtisuorassa pituussuuntaan nähden on 60–1300 metriä. Järven pohjoispäässä on koukkumainen Pohjanlahti, joka kääntyy takaisin kaakkoon päin. Jo pohjoisosissa Nalkinsalmessa on ensimmäinen ihmisen rakentama kavennus, missä on rakennettu rautatietä varten penkereet 60-metriselle rautatiesillalle. Järven keskimmäinen järvenosa jää Nalkinsalmen ja Kotakennäänsalmen eli Pankkisalmen väliin. Salmen ylittää penkereiden väliin rakennettu 50-metrinen silta, jota pitkin kulkee nelostien edeltäjä. Uudempi nelostien silta ylittää järven parisataa metriä luoteeseen päin. Silta ylittää koko salmen, joten sillä ei ole vaikutusta vedenvirtauksiin. Kaakkoispään järvenosa levenee aluksi kaupungin kohdalla pieneksi järvenseläksi, mutta Henttalanmäen jälkeen se kapenee takaisin alle puoli kilometriä leveäksi järveksi. Järvi kapenee lopuksi Loukkeenvirroiksi, jonka takana aukeaa Vatianjärveen laskeva Aatunselkä.^[1][2][3]

Järvellä on kartan mukaan 28 saarta, joista suurin on Äänekosken kohdalla sijaitseva Heikkilänsaari. Saari on 280 metriä pitkä, 170 metriä leveä ja sen pinta-ala on Karttapaikan verkkopalvelussa mitattuna 2,8 hehtaaria. Muita suuria saaria ovat pohjoisessa sijaitsevat Kotasaari ja Kilpisaari, Mustalahdella sijaitseva Kalliosaari, Naara- ja Kissakosken alla sijaitseva Heinäsaari, sekä alempana oleva Hirvisaari, ja Paatelan kanavan yläpuolella sijaitsevat Heposaari ja Haukkasaari. Järven tilavuus on 33,84 miljoonaa kuutiometriä eli 0,03384 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 5,4 metriä ja suurin syvyys on 30,5 metriä. Mainittavia syvänteitä ovat Mustalahden kohdalla sijaitseva 19 metriä syvä syvänne, Tärttälahden 21-metrinen syvänne, ja vuoden 1993 peruskartan mukaan, Äänekosken kohdalla oleva 20-metrinen syvänne. Syvimmän kohdan sijainnista ei ole tietoa.^[1][2][3]

Järven rantaviivan pituus on 54,6 kilometriä ja se on osaksi metsämaata, peltomaata tai asutusaluetta. Peltomaita ulottuu rantaan asti Koukkuniemestä Savipohjaan. Siellä on maasto loivapiirteistä, vaikka Savivuori kohoaakin yli 70 metrin korkeuteen. Äänekosken ympäristössä rannoilla sijaitsee Laajalahden-, Kierälahden-, Pukkimäen- ja Piilolanniemen asuinalueet, Salakan peltoalue sekä Miilunlahden teollisuusalue. Kaakkoon päin kuljettaessa rannat ovat metsämaata, jotka kohoavat Paatelaa vastapäätä Ison Lehtomäen kohdalla 110 metrin korkeuteen. Paatelassa on pieni asuinalue Paatelan kanavan kohdalla. Valtatie 4 ylittää järven Äänekoskella ja siitä haarautuu järven rantoja seuraavia teitä. Tällaisia ovat luoteessa kulkeva yhdystie 16799, Äänekosken ja Suolahden taajamien välinen seututie 642 ja Myllypohjasta tuleva kylätie.^{[1][2][3][4][5]}

• 
  Kuhnamon satama

Kuhnamoon on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, harjusta, siikaa ja planktonsiikaa.^[3]

Järven vedenlaatua seuraataan koko ajan johtuen järveen vaikuttavan suurteollisuuden takia. Järven vedenväri on ruskea, mikä johtuu humuksesta. Vedenväri on keskimäärin 67 mg Pt/l, kun värin äärivaihtelut ovat 20–130 mg Pt/l. Veden ravinnepitoisuudet ovat lievästi kohonneet. Esimerkiksi veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat keskimäärin 21 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l) ja arvojen vaihteluväli on 12–45 µg/l. Veden happamuustaso on noin pH 6,7, joka sekin vaihtelee sään mukaan pH 5,9–7,4. Järvessä on siten happamuudeltaan melko neutraalia vettä. Järven veden käyttökelpoisuus on ainoastaan tyydyttävää tasoa.^[3]

Järven kuormittajia voidaan etsiä kaikista niistä tulo-ojista tai joista, jotka laskevat Kuhnamon kautta alaspäin. Saarijärven reitin turvetuotannon ja maatalouden aiheuttamat humuspitoiset vedet, asutuksen hajakuormitus ja teollisuuden pistekuorimtus, sekä liikenteen päästöt. Äänekoskelle vuonna 2017 käynnistynyt biotuotetehdas ottaa käyttö- ja jäähdytysvetensä Keiteleestä ja laskee puhdistetut jätevetensä Kuhnamoon.^[3]

Keiteleen kanava kulkee järveä pitkin Päijänteen ja Keiteleen välillä. Kuhnamon kohdalla ovat sulkuina Kapeenkosken- ja Paatelan kanavat.

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) Vatianjärven alueella (14.33), jonka Kuhnamon alueeseen (14.332) järvi kuuluu. Kuhnamon alueeseen laskevat Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) Naarajärvestä Kissakosken kautta ja Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) Keiteleestä Myllykosken, Äänekosken ja Paatelan kanavan kautta. Omalta Leppäveden–Kynsiveden alueella sijaitsee Niiniveden valuma-alue (14.34), jonka Niiniveden laskujoki Salakkajoki laskee Kuhnamoon Äänekosken kohdalla.^[1][3]

Kuhnamon pohjoispäähän Savilahteen laskevat Palavankankaanlampi (1 ha), Iso Kitonlampi (1 ha), Ylä-Lapinlampi (3 ha), Palavalampi (6 ha) ja Mäkilampi (13 ha). Muut järveen laskevat uomat kuuluvat edellä lueteltuihin valuma-alueisiin. Järven vedenpinnan korkeus on 91,8 metriä mpy, joka on sama kuin alempana sijaitsevalla Aatunselällä (111 ha). Vesireitti jatkuu sinne ja Aatunselän jälkeen tulevat Vatianjärvi, Saraavesi, Leppävesi ja Päijänne.^[1][3]

• Äänekoski: Kuhnamo
• Kuhnamo, kalapaikka.fi
• Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa (PDF), Äänekoski, 15.12.2011
• Lehtinen, Kari & Virtanen, Markku: Äänekoski-Vaajakoski reitin virtaus- ja vedenlaatumallisovellus: Eri kuormittajien vaikutukset reitin fosforipitoisuuteen, nro 492, Vesi- ja ympäristöhallinto, Helsinki
• Keiteleen-Päijänteen-kanava: Yleissuunnitelman selostus