Lasikampela
| Lasikampela | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Kampelakalat Pleuronectiformes |
| Alalahko: | Pleuronectoidei |
| Yläheimo: | Pleuronectoidea |
| Heimo: | Piikkikampelat Scophthalmidae |
| Suku: | Lepidorhombus |
| Laji: | whiffiagonis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Lepidorhombus whiffiagonis | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Lasikampela (Lepidorhombus whiffiagonis) on piikkikampeloiden (Scophthalmidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji. Sen kuvasi tieteelle Johann Julius Walbaum vuonna 1792.[2]
Koko ja ulkonäkö
Lasikampela kasvaa tavallisesti noin 20–30 senttimetrin mittaiseksi. Suurimmillaan se voi olla 60 senttimetrin pituinen. Väriltään lasikampela on vaaleanruskea.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
Lasikampelaa tavataan luonnonvaraisena lähes kaikkialta Euroopan pohjoisosista Afrikan pohjoisosiin sekä Aasian länsiosiin. Yleisimmillään se on Välimerellä ja Koillis-Atlantilla. Lasikampela elää 100–400 metrin syvyydessä, Joonianmeren itäosissa jopa 700 metrin syvyydessä.[2]
Ravinto ja elintavat
Lasikampela käyttää ravinnokseen pieniä kaloja sekä äyriäisiä. Laji saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin 25,8 senttimetrin mittaisena. Lasikampela voi elää korkeintaan 16 vuotta.[2]
Lähteet
- ↑ Abad, E., Cardinale, M., Chanet, B., Iriondo, A., Martínez Portela, P., Munroe, T.A. & Turan, C.: Lepidorhombus whiffiagonis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Lepidorhombus whiffiagonis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 19.5.2020. (englanniksi)
|
