Lasivaskitsat
Lasivaskitsat | |
---|---|
Ophisaurus ventralis | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Liskot Sauria |
Heimo: | Vaskitsat Anguidae |
Suku: | Lasivaskitsat Ophisaurus Daudin, 1803 |
Katso myös | |
Lasivaskitsat Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Lasivaskitsat (Ophisaurus) on vaskitsojen suku.
Kuvaus
Joidenkin muiden vaskitsojen tapaan myös lasivaskitsat muistuttavat erehdyttävästi käärmeitä, vaikka ne tosiasiassa ovat raajattomia liskoja. Nimensä lasivaskitsat ovat saaneet siitä, että niiden häntä katkeaa hyvin helposti. Tästä on hyötyä, kun jokin petoeläin ahdistelee lasivaskitsaa. Kiemurteleva häntä harhauttaa saalistajaa, ja lasivaskitsa pääsee pakoon.
Luokittelu
Lasivaskitsat ovat liskoja ja ovat läheistä sukua varaaneille ja gilaliskoille.
Seltopusikki (Pseudopus apodus) luokiteltiin ennen lasivaskitsoihin, mutta siirrettiin myöhemmin sukuun Pseudopus neljän sukupuuttoon kuolleen lajin kanssa. Se on yleinen Kaakkois-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Seltopusikki viihtyy pehmeikköjen ja kasvillisuuden lomassa ja piileskelee mielellään kivien koloissa. Se saattaa kasvaa jopa 1,2 metriä pitkäksi.
Lajit
Lasivaskitsoihin luokitellaan 13 lajia:
- Ophisaurus attenuatus
- Ophisaurus buettikoferi
- Ophisaurus ceroni
- Ophisaurus compressus
- Ophisaurus gracilis
- Ophisaurus hainanensis
- Eteläkiinanlasivaskitsa Ophisaurus harti
- Ophisaurus incomptus
- Ophisaurus koellikeri
- Ophisaurus mimicus
- Ophisaurus sokolovi
- Ophisaurus wegneri
- Ophisaurus ventralis
Lähteet
- Gerard Chesire: ”Matelijat”, Tiikeri ja gaviaali - Eläinsanakirja, s. 104. Suomentanut Sakari Hyrkkö. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2007. ISBN 978-951-0-32614-5.
Aiheesta muualla
- ITIS: Ophisaurus (englanniksi)
|