Liettuan maantiede
Liettuan maantiede | |
---|---|
kartta | |
Maanosa | Eurooppa |
Naapurimaat | Latvia, Valko-Venäjä, Puola ja Venäjä |
Tilastot | |
Pinta-ala | 65 300 km² |
– Sisävesi | 2 620 km² (4,01 %) |
Rantaviiva | 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten)[1][2] 98-99 kilometriä[3][4] tai 262 kilometriä.[3] km |
Rajan pituus | 1 574 km |
Ennätykset | |
Korkein kohta | Aukštojas, 294 m |
Matalin kohta | Itämeri, 0 m |
Pisin joki | Niemen, 359 km |
Suurin järvi | Druksiai, 44,79 km² |
Ilmasto | |
Ilmasto | mannerilmasto |
Luonnonvarat | |
Luonnonvarat | kalkkikivi, kvartsi, savi, dolomiitti |
Infobox OK |
Liettua on valtio Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa. Se on Baltian suurin maa 65 300 km2:n pinta-alallaan, mikä vastaa noin viidesosaa Suomen pinta-alasta.
Merenrantaa Liettualla on tarkastelutavasta riippuen joko 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten)[1][2] 98-99 kilometriä[3][4] tai 262 kilometriä.[3]
Liettuassa on yhteensä 2830 yli 0,5 hehtaarin kokoista järveä ja ne peittävät yhteensä 880 neliökilometrin alueen. Liettuan järvistä suurin on 44,79 neliökilometrin laajuinen Druksiai.[2]
Liettuan pisin joki on Nemunas (Niemen).[2]
Liettua on suurimmaksi osaksi alankoja, soita ja metsiä. Metsää on kolmasosa Liettuan pinta-alasta.[5]
Liettuan korkeimmat kohdat ovat Aukstojas 293,8 metrin korkeudella, Kruopine (293,7 m) ja Juozapine (292,7 m).[2] Pääkaupunki Vilna on 213 metriä merenpinnan yläpuolella.
Luonnonsuojelualueet
Liettuan viidestä kansallispuistosta vanhin on vuonna 1974 perustettu Aukštaitijan kansallispuisto, jossa suojellaan vanhoja metsiä. Kuurinkynnään kansallispuisto muodostuu kapeasta ja hiekkaisesta niemestä. Trakaissa suojellaan lisäksi historiallisia kohteita.[6]
Läänit
Liettua on jaettu kymmeneen lääniin (apskritys, yksikkö - apskritis), jotka on nimetty suurimman kaupungin mukaan. Läänit on jaettu kuntia vastaaviin 43 kunnallispiiriin sekä kuntia vastaaviin kaupunkikuntiin ja kuntiin. Näitä yksiköitä on yhteensä 60, ja ne sijoittuvat lääninrajojen mukaisesti läänien alueille.[7]
- Alytusin lääni
- Kaunasin lääni
- Klaipėdan lääni
- Marijampolėn lääni
- Panevėžysin lääni
- Šiauliain lääni
- Tauragėn lääni
- Telšiain lääni
- Utenan lääni
- Vilnan lääni
Suurimmat kaupungit
- Pääartikkeli: Luettelo Liettuan kaupungeista
Oheisessa kartassa on esitetty Liettuan suurimpien kaupunkien sijainti ja taulukoissa niiden asukasluku 1.1.2012. Kaupungin karttasymbolin koko määräytyy asukasluvun mukaan.[7]
Kretinga
Kuršėnai
Grigiškės
haffi
Klaipėdan satama
minaali
Vilnan lentoas.
Kaunasin lentoas.
kynnäs
Kaliningradin
alue
Kaupunki | Lääni | Väkiluku 2012[7] |
---|---|---|
Vilna | Vilnan lääni | &&&&&&&&&0523050.&&&&00523 050 |
Kaunas | Kaunasin lääni | &&&&&&&&&0311148.&&&&00311 148 |
Klaipėda | Klaipėdan lääni | &&&&&&&&&0160361.&&&&00160 361 |
Šiauliai | Šiauliain lääni | &&&&&&&&&0107875.&&&&00107 875 |
Panevėžys | Panevėžysin lääni | &&&&&&&&&&098612.&&&&0098 612 |
Alytus | Alytusin lääni | &&&&&&&&&&058616.&&&&0058 616 |
Marijampolė | Marijampolėn lääni | &&&&&&&&&&040388.&&&&0040 388 |
Mažeikiai | Telšiain lääni | &&&&&&&&&&036700.&&&&0036 700 |
Jonava | Kaunasin lääni | &&&&&&&&&&030224.&&&&0030 224 |
Utena | Utenan lääni | &&&&&&&&&&028622.&&&&0028 622 |
Kėdainiai | Kaunasin lääni | &&&&&&&&&&026357.&&&&0026 357 |
Telšiai | Telšiain lääni | &&&&&&&&&&025271.&&&&0025 271 |
Tauragė | Tauragėn lääni | &&&&&&&&&&024042.&&&&0024 042 |
Ukmergė | Vilnan lääni | &&&&&&&&&&023450.&&&&0023 450 |
Visaginas | Utenan lääni | &&&&&&&&&&021751.&&&&0021 751 |
Plungė | Telšiain lääni | &&&&&&&&&&019829.&&&&0019 829 |
Kretinga | Klaipėdan lääni | &&&&&&&&&&018990.&&&&0018 990 |
Šilutė | Klaipėdan lääni | &&&&&&&&&&017427.&&&&0017 427 |
Radviliškis | Šiauliain lääni | &&&&&&&&&&017005.&&&&0017 005 |
Palanga | Klaipėdan lääni | &&&&&&&&&&015538.&&&&0015 538 |
Gargždai | Klaipėdan lääni | &&&&&&&&&&015013.&&&&0015 013 |
Druskininkai | Alytusin lääni | &&&&&&&&&&014461.&&&&0014 461 |
Rokiškis | Panevėžysin lääni | &&&&&&&&&&014090.&&&&0014 090 |
Biržai | Panevėžysin lääni | &&&&&&&&&&012255.&&&&0012 255 |
Elektrėnai | Vilnan lääni | &&&&&&&&&&011876.&&&&0011 876 |
Kuršėnai | Šiauliain lääni | &&&&&&&&&&011722.&&&&0011 722 |
Vilkaviškis | Marijampolėn lääni | &&&&&&&&&&011390.&&&&0011 390 |
Raseiniai | Kaunasin lääni | &&&&&&&&&&011131.&&&&0011 131 |
Garliava | Kaunasin lääni | &&&&&&&&&&011106.&&&&0011 106 |
Jurbarkas | Tauragėn lääni | &&&&&&&&&&011093.&&&&0011 093 |
Lentvaris | Vilnan lääni | &&&&&&&&&&011026.&&&&0011 026 |
Grigiškės | Vilnan lääni | &&&&&&&&&&010663.&&&&0010 663 |
Anykščiai | Utenan lääni | &&&&&&&&&&010407.&&&&0010 407 |
Ilmasto
Vuoden keskilämpötila Liettuassa on +6,7 astetta, tammikuun -2,8 astetta ja heinäkuun +17,9 astetta. Liettuan lämpötilojenvaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 744,8 mm ja kosteusprosentti 78.
Liettua kuuluu luonnonmaantieteellisesti lauhkean vyöhykkeen sekametsäalueeseen. Havupuiden osuus metsien puustosta on hiukan alle puolet, yleisimpänä kuusi. Eri metsätyypeissä on valtalajeina yleensä 3-5 puulajia, havupuiden lisäksi erityisesti jaloja lehtipuita. Soita ei juurikaan ole, mutta lehtomaiset kosteikot ja tervaleppä-paju-saarniluhdat ovat yleisiä. Tyypillisiä lehtipuita ovat koivut, lepät, haapa ja jalot lehtipuut, kuten tammi, pähkinäpensas ja lehmus. Pyökki kasvaa Liettuassa pohjoisimmillaan. Sen levinneisyyden pohjoisraja seurailee suurin piirtein Latvian ja Liettuan rajaa.lähde?
Tilastoidut äärilämpötilat kuukausittain
Taulukossa on kaikkien aikojen korkein ja matalin kyseisen kuukauden aikana mitattu lämpötila.[8]
Äärilämpötilat Liettuassa (°C) | ||||||||||||
Kuukausi | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu |
Korkeimmat lämpötilat | +12,6 | +16,5 | +21,8 | +28,8 | +34 | +35 | +37,5 | +36 | +32 | +26 | +18 | +15,6 |
Alhaisimmat lämpötilat | -40,5 | -42,9 | -37,5 | -23,0 | -6,8 | -2,8 | +0,9 | -2,9 | -6,3 | -19,5 | -23 | -34 |
Lähteet
- ↑ a b Lithuania The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ a b c d e General statistics - Geographical data Lietuvos statistikos departamentas (Statistics Lithuania), stat.gov.lt. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi) ja (liettuaksi)
- ↑ a b c d 13. Lithuania (pdf) (Merenrannan pituus 98 km tai 262 km mainittu kappaleen 13.1. alussa) The economics of climate change adaptation in EU coastal areas, Final report. 2009. European Commission, Directorate-General for Maritime Affairs and Fisheries, ec.europa.eu. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b http://www.lrp.lt/en/lithuania/facts_about_lithuania.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 237. Almagest OY, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0.
- ↑ National Parks (Arkistoitu – Internet Archive) Visit Lithuania
- ↑ a b c Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) ISSN 2029-3631. 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas, 2012. Viitattu 7.1.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ www.meteo.lt: Records of Lithuanian climate