Louhijääkalat
Louhijääkalat | |
---|---|
Bathydraco marri | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Alalahko: | Jääkalamaiset Notothenioidei |
Heimo: | Louhijääkalat Bathydraconidae Regan, 1913 |
Suvut[1] | |
| |
Katso myös | |
Louhijääkalat Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Louhijääkalat (Bathydraconidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit elävät kylmissä vesissä Etelämantereen lähellä.
Taksonomia
Louhijääkalat jaetaan lähteestä riippuen 8–11 sukuun ja lajeja on noin 16, muun muassa louhijääkala (Akarotaxis nudiceps). Heimon molekyylifylogeneettisissä tutkimuksissa on osoittautunut, että se ei välttämättä ole monofyleettinen vaan parafyleettinen ja eräät lajit ovat hyvin lähellä jääkaloja (Channichthyidae). Eräät tutkijat jakavat louhijääkalat kolmeen alaheimoon Bathydraconinae, Cygnodragoninae ja Gymnodraconinae.[2][3]
Anatomia
Louhijääkalat ovat kooltaan noin 15–60 cm pitkiä. Ne ovat ruumiinrakenteeltaan melko pitkulaisia, pää ja erityisesti kuono ovat litteät. Tyypillinen piirre heimon lajeille on, että selkäeviä on vain yksi ja se ei ole piikikäs, pyrstöevä on pyöreähkö. Jääkalojen tavoin, toisin kuin monilla muilla Notothenioidei-alalahkon heimoilla, louhijääkalat eivät kykene työntämään leukojaan eteenpäin. Kalat ovat suomuttomia tai suomut ovat pieniä.[2][4][5]
Levinneisyys
Louhijääkaloja tavataan Etelämantereen ympäristöstä. Eräät lajit elävät hyvinkin syvällä, jopa 2 000 metrin syvyydessä merenpinnasta.[2][4]
Lähteet
- ↑ Bathydraconidae ITIS. Viitattu 4.9.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Family Bathydraconidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 4.9.2011. (englanniksi)
- ↑ Nicolas Derome, Wei-Jen Chen, Agnès Dettaï, Céline Bonillo & Guillaume Lecointre: Phylogeny of Antarctic dragonfishes(Bathydraconidae, Notothenioidei, Teleostei) and related families based on their anatomy and two mitochondrial genes. Molecular Phylogenetics and Evolution, 2002, 24. vsk, s. 139-152. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.9.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Michael Allaby: A dictionary of zoology, s. 68. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0199233410. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 04.09.2011). (englanniksi)
- ↑ K.-H. Kock: Antarctic fish and fisheries, s. 23. Cambridge University Press, 1992. ISBN 9780521362504. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 04.09.2011). (englanniksi)
|