Lyhtykoisot

Lyhtykoisot
Isolyhtykoiso (Physalis alkekengi)
Isolyhtykoiso (Physalis alkekengi)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Suku: Lyhtykoisot Physalis
L.
Katso myös

  Lyhtykoisot Wikispeciesissä
  Lyhtykoisot Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Lyhtykoisot (Physalis) on kasvisuku koisokasvien heimossa. Lyhtykoisoja on 80 kaikkialla maailmassa kasvavaa lajia. Eräitä lajeja viljellään koristekasvina tai syötävien marjojen vuoksi.[1]

Lyhtykoisolajeja

  • Physalis alkekengi – isolyhtykoiso eli lyhtykoiso, isolyhtykukka, lyhtykukka, juutalaiskirsikka – alkuperäalue Eurooppa, Lounais-Aasia. Koristekasvi, jonka verhiö on kukinnan jälkeen väriltään kellanpunainen ja suurenee kellonmuotoiseksi, paperimaiseksi marjahedelmän suojukseksi.
  • Physalis grisea – meksikontomatillo – alkuperäalue trooppinen Amerikka.
  • Physalis peruviana – karviaiskoiso eli ananaskirsikka, kapinmarja, kapinkarviainen – alkuperäalue Etelä-Amerikka. Hedelmäkasvi.
  • Physalis philadelphica – tomatillo – alkuperäalue Keski- ja Pohjois-Amerikka. Hedelmäkasvi.[2][3]
  • Physalis angulata – kolkkalyhtykoiso
  • Physalis cinerascens – hopealyhtykoiso
  • Physalis pruinosa – mansikkakoiso

Lyhtykoisot Suomessa

Suomessa kasvaa villiintyneenä tulokkaana ainakin kaksi viljelyperäistä lyhtykoisolajia. Yksittäislöydöt mukaan lukien lyhtykoisoja on Suomesta löydetty luonnonvaraisena seitsemän lajia. Karviaiskoisoa on 1990-luvulta lähtien tavattu kaatopaikoilta useista paikoista Etelä- ja Keski-Suomessa. Lyhtykoisoa kasvatetaan myös Suomessa koristekasviksi.[3][4]

Lähteet

  1. Mabberley, D. J.: The plant-book. A portable dictionary of the vascular plants, second edition, s. 553. UK: Cambridge University Press, 1997. ISBN 0-521-41421-0.
  2. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 528–529. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  3. a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  4. Kasviatlas, Physalis-lajit Viitattu 17.1.2012.

Aiheesta muualla

  • Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Physalis
  • Suomen Lajitietokeskus: Lyhtykoisot (Physalis)
  • ITIS: Physalis (englanniksi)
  • United States Department of Agriculture (USDA): Physalis (englanniksi)
  • Flora of China: Physalis (englanniksi)
Taksonitunnisteet
  • Wikidata: Q158663
  • Wikispecies: Physalis
  • APDB: 193699
  • APNI: 97439
  • BOLD: 121369
  • CoL: 6PW6
  • eFloraSA: Physalis
  • EoL: 38332
  • EPPO: 1PHYG
  • FloraBase: 22037
  • FNA: 125280
  • FoAO2: Physalis
  • FoC: 125280
  • GBIF: 2928907
  • GRIN: 9338
  • iNaturalist: 51733
  • IPNI: 329952-2
  • IRMNG: 1384032
  • ITIS: 30587
  • NBN: NHMSYS0000461230
  • NCBI: 24663
  • NZOR: 34448ff9-234c-465c-8240-b2b93c5b04db
  • Open Tree of Life: 392144
  • Paleobiology Database: 92029
  • Paleobiology Database: 97714
  • PLANTS: PHYSA
  • POWO: urn:lsid:ipni.org:names:329952-2
  • Tropicos: 40008002
  • uBio: 5866238
  • VASCAN: 1543
  • VicFlora: a6045538-b3be-49fe-9537-0281bc9d535f
  • WFO: wfo-4000029503
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.