Magnetar
Nimeäminen · Luokittelu
Kehitys · HR-kaavio · Nukleosynteesi
Tähtijärjestelmä · Eksoplaneetta
Luettelot tähdistä
Synty · Prototähti · Esipääsarja · Pääsarja
Horisontaalihaara · Asymptoottihaara
Esiplanetaarinen sumu · Planetaarinen sumu
Wolfin–Rayetin tähti · Valesupernova
Supernova · Hypernova
O · B · A · F · G · K · M
Bariumtähti · Hiilitähti · Teknetiumtähti
Valkoinen kääpiö · Musta kääpiö · Heliumplaneetta
Neutronitähti (Pulsari · Magnetar) · Musta aukko
Ikä · Magnitudi · Metallisuus · Luminositeetti
Ruskea kääpiö · Ruskea alikääpiö · Planeetta
Tähtijoukko (Avoin · Pallomainen) · Tähdistö
Auringon ominaisuudet
Magnetar on neutronitähti, jolla on huomattavasti tavallista voimakkaampi magneettikenttä. Normaalin neutronitähden magneettikenttä on 100 miljoonaa teslaa, magnetarin tuhatkertainen. Magnetarit ovat alussa ”pehmeän gammasäteilyn toistajia” ja myöhemmin ”poikkeavia röntgenpulsareita”.
Magneettikenttä syntyy kuuman sisuksen materiaalin konvektion (lämmöstä johtuvien virtausten) synnyttäessä dynamon avulla sähköisesti varautuneiden ionien virratessa. Magnetareissa tapahtuu joskus ”tähdenjäristyksiä” magneettikentän vaikuttaessa neutronitähden pinnalla olevaan rautaan. Tällöin vapautuu valtavia energiamääriä röntgen- ja gamma-alueilla. Magnetarin elinikä on korkeintaan muutamia kymmeniä vuosituhansia.
Huhtikuussa 2020 pystyttiin ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa paikallistamaan avaruudesta saapunut radiopurske, nimellä FRB 200428 kulkeva, magnetar SGR 1935+2154:ään. Paikallistetun radiopurskeen sisältämä energia vastaa noin sataa miljoonaa omaa Aurinkoamme.[1]
Tunnettuja magnetareja
- SGR 1806-20, etäisyys Maasta 50 000 valovuotta
- 1E 1048.1-5937, etäisyys Maasta 9 000 valovuotta
- SGR 1935+2154, etäisyys Maasta 15 000 valovuotta
Lähteet
- ↑ Salaperäisten radiosignaalien lähettäjä löytyi Linnunradan toiselta laidalta www.iltalehti.fi. Viitattu 5.11.2020.