Maitorasva

Maitorasva on lehmänmaidosta peräisin olevaa voin ja monen muun maitotuotteen sisältämää ravintorasvaa. Maidossa on kaikista tunnetuista luontaisista rasvoista monipuolisin rasvahappokoostumus, sillä se sisältää yli 400 eri rasvahappoa[1].

Maitorasvaa arvostettiin aiemmin niin paljon, että rasvaisesta maidosta maksettiin tuottajille enemmän kuin vähemmän rasvaa sisältävästä.Tämä alkoi kuitenkin muuttua 1970-luvulla.[2]

Maitorasvassa on poikkeuksellisen paljon tyydyttynyttä rasvaa ja erittäin vähän monityydyttymätöntä rasvaa. Palmitiinihappo, steariinhappo ja myristiinihappo ovat maitorasvan runsaslukuisimmat tyydyttyneet rasvat ja oleiinihappo sen runsaslukuisin kertatyydyttynyt rasva. Maitorasvan monityydyttymättömät rasvat muodostuvat linolihaposta ja alfalinoleenihaposta.[3]

Maitorasvan rasvahappoprofiili[4]
Tyydyttyneet rasvahapot 66 %
Kertatyydyttymättömät rasvahapot (transrasvat pois lukien) 26 %
Monityydyttymättömät rasvahapot (transrasvat pois lukien) 3 %
Luonnolliset transrasvat 4 %

Maitorasvan tarkka rasvahappokoostumus riippuu lehmän ravinnosta ja vaihtelee vuodenajasta toiseen[5]. Palmitiinihappo muodosti eräässä tutkimuksessa 28 prosenttia maidon tyydyttyneistä rasvoista ja seuraavana tulivat oleiinihappo (22 %), steariinihappo (12 %) ja myristiinihappo (11 %)[6].

Terveysvaikutukset

Pääartikkeli: Maitorasvan terveysvaikutukset

Maitorasva sisältää runsaasti hyvin imeytyvää menakinonia eli K2-vitamiinia[7], jonka runsas saanti pidentää elinikää, ehkäisee sepelvaltimotautia ja parantaa luuston terveyttä[8].

Maitorasva sisältää lisäksi 3-4 prosenttia voihappoa eli butyraattia[9], joka uudistaa suoliston pintasolukkoa [10] ja vähentää kasvainten muodostumista[11].

Lähteet

  1. ↑ Fatty acids in bovine milk fat. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2596709/
  2. ↑ National Research Council (US) Board on Agriculture and Renewable Resources: The Consumer's Desire for Animal Products. National Academies Press (US), 1976. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.11.2023). en
  3. ↑ Fatty acid composition of fats. https://bmjopen.bmj.com/content/bmjopen/8/3/e020167/DC2/embed/inline-supplementary-material-2.pdf?download=true
  4. ↑ Fatty acid composition of fats. https://bmjopen.bmj.com/content/bmjopen/8/3/e020167/DC2/embed/inline-supplementary-material-2.pdf?download=true
  5. ↑ Maitorasvan koostumus on monipuolinen ja muutettavissa Maito ja terveys. Arkistoitu 16.12.2021. Viitattu 16.12.2021.
  6. ↑ https://bmjopen.bmj.com/content/bmjopen/8/3/e020167/DC2/embed/inline-supplementary-material-2.pdf?download=true
  7. ↑ LJ Schurgers, C Vermeer: Determination of phylloquinone and menaquinones in food. Effect of food matrix on circulating vitamin K concentrations. Haemostasis, 2000, 30. vsk, nro 6, s. 298–307. PubMed:11356998. doi:10.1159/000054147. ISSN 0301-0147. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Ilari Paakkari: K-vitamiini: koagulaatiosta kalkkiutumiseen www.duodecimlehti.fi. Viitattu 2.4.2020.
  9. ↑ dminich: The Benefits of Butter: A Rich Source of Butyrate | Deanna Minich deannaminich.com. Arkistoitu 12.12.2022. Viitattu 12.12.2022. (englanniksi)
  10. ↑ Roberto Berni Canani, Margherita Di Costanzo, Ludovica Leone, Monica Pedata, Rosaria Meli, Antonio Calignano: Potential beneficial effects of butyrate in intestinal and extraintestinal diseases. World Journal of Gastroenterology : WJG, 28.3.2011, 17. vsk, nro 12, s. 1519–1528. PubMed:21472114. doi:10.3748/wjg.v17.i12.1519. ISSN 1007-9327. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle www.duodecimlehti.fi. Viitattu 15.8.2022.