Maltsayökkönen
| Maltsayökkönen | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Puuyökköset Xyleninae |
| Suku: | Trachea |
| Laji: | atriplicis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Trachea atriplicis | |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Maltsayökkönen (Trachea atriplicis) on yöperhosiin kuuluva keskisuuri yökköslaji.
Koko ja ulkonäkö
Maltsayökkönen on yökköseksi keskikokoinen. Sen etusiipien pohjaväri on tummanharmaa, ja niissä on metallinvihreä kuviointi. Siiven keskiosassa on selvästi erottuvat vaaleat munuaistäplät. Takasiivet ovat harmahtavan valkoiset. Siipiväli on 38–42 mm.
Levinneisyys ja lentoaika
Maltsayökköstä tavataan Etelä- ja Keski-Euroopasta Kiinaan ja Japaniin. Lajin lentoaika on kesäkuusta syyskuuhun.[1]
Elinympäristö ja elintavat
Suomessa laji esiintyy etelärannikolla ja lounaassa. Sen elinympäristöä ovat kulttuuribiotoopit, rannat ja kosteapohjaiset niityt. Aikuinen perhonen tulee valolle ja syötille.[1]
Ravintokasvi
Yöaktiivinen toukka on oligofagi; maltsat, kierrot, tattaret, suolaheinät, hierakat ja savikat.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Matti Ahola & Kimmo Silvonen: Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat. Osa 2, s. 91. ISBN 978-952-92-2888-1.
Aiheesta muualla
- Laji.fi: Maltsayökkönen (Trachea atriplicis)
- Perhostutkijainseura: Maltsayökkönen (Trachea atriplicis) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen perhoset: Maltsayökkönen (Trachea atriplicis)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Trachea atriplicis (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Trachea atriplicis, the Orache moth (englanniksi)
|
