Mark Rutte
| Mark Rutte | |
|---|---|
 Mark Rutte vuonna 2023. | |
| Alankomaiden pääministeri | |
| 14.10.2010–2.7.2024 | |
| Monarkki | Beatrix Willem-Alexander |
| Edeltäjä | Jan Peter Balkenende |
| Seuraaja | Dick Schoof |
| Naton pääsihteeri | |
| 1.10.2024- | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. helmikuuta 1967 (ikä 57) Haag, Alankomaat |
| Kansalaisuus | Alankomaat |
| Ammatti | poliitikko |
| Tiedot | |
| Puolue | VVD |
| Uskonto | protestantti |
 Nimikirjoitus | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Mark Rutte (s. 14. helmikuuta 1967 Haag) on liberaalia vapauden ja demokratian kansanpuoluetta edustava alankomaalainen poliitikko, joka toimi Alankomaiden pääministerinä vuosina 2010–2024.
Rutte valittiin kesäkuussa 2024 Naton pääsihteeriksi 1. lokakuuta alkaen.[1][2]
Tausta
Lukiossa Rutte erikoistui taiteisiin vuosina 1979–1984, minkä jälkeen hän opiskeli vuoteen 1992 saakka Leidenin yliopistossa, jossa hän suoritti tutkinnon Alankomaiden historiasta. Hänen alkuperäisenä tavoitteenaan oli ollut konservatorio ja konserttipianistin ura. Rutte nousi jo opiskeluaikanaan vapauden ja demokratian kansanpuolueen (VVD) nuorisojärjestön (JOVD) johtoon.
Valmistuttuaan yliopistosta Rutte työskenteli Unileverillä, jossa hän toimi HR-päällikkönä vastaten muun muassa yhtiön henkilöstön kouluttamisesta. Vuonna 1997 Rutte eteni Unileverin sisällä Van den Bergh Nederlandin (Calvé) henkilöstöpäälliköksi. Tämän jälkeen hänet nimitettiin vuonna 2002 Unileverin tytäryhtiön IGLOMora Group BV:n HR-johtajaksi.[3]
Poliittinen ura
Rutte nimitettiin Alankomaiden sosiaali- ja työministeriksi Jan Peter Balkenenden hallitukseen 2002. Hän on istunut Alankomaiden edustajainhuoneen jäsenenä tammikuusta toukokuuhun 2003 ja jälleen vuodesta 2006. Hän toimi sosiaali- ja työllisyysministerinä vuoteen 2004, ja hänet nimitettiin tämän jälkeen Balkenenden hallituksen opetusministeriksi, missä tehtävässä hän oli vuoteen 2006 saakka.[3]
Pääministerinä
VVD sai Rutten johdolla kesäkuun 2010 vaaleissa eniten paikkoja edustajainhuoneeseen, 31 paikkaa 150:stä. Hallituksen muodostamisesta kilpaili myös yhden paikan vähemmän saanut työväenpuolue. Lopulta VVD muodosti vähemmistöhallituksen kristillisdemokraattisen CDA:n kanssa tehden sopimuksen hallituksen tukemisesta Geert Wildersin vapauspuolueen kanssa.[4]
Huhtikuussa 2012 Rutten hallitus joutui kuitenkin jo eroamaan, kun vapauspuolue ei tukenut budjettia. Syyskuussa järjestetyissä vaaleissa VVD sai 41 paikkaa, ja vapauspuolue koki murskatappion. Marraskuussa aloitti Rutten toinen hallitus, nyt VVD:n ja työväenpuolueen koalitiolla. Vuonna 2017 Rutten kolmannen hallituskoalition muodostaminen kesti ennätykselliset 225 päivää.[5] Tässä koalitiossa olivat VVD:n lisäksi keskustapuolue demokraatit 66 ja kaksi kristillistä puoluetta. Koalitiolla oli vain yhden paikan enemmistö alahuoneessa. Se syntyi vaikeassa tilanteessa, kun työväenpuolueen suosio romahti ja populistinen vapauspuolue nousi uudelleen.[6]
Vuoden 2017 parlamenttivaalien jälkeen VVD säilytti suuremman puolueen asemansa ja Rutte muodosti hallituksen yhdessä D66:n, CDA:n ja CU:n kanssa. Heinäkuussa 2018 tavatessaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Rutte sai kansainvälistä huomiota keskustelutavastaan, jota Washington Post kutsui ”hollantilaiseksi suorapuheisuudeksi”. Trumpin ehdottaessa, että kauppasopimusten tekemättä jättäminen voi olla ”positiivista”, Rutte vastasi välittömästi kielteisesti ja lisäsi, että ”ei se ole positiivista... meidän pitää saada jotain aikaiseksi”.[7] EU:n sisällä Rutte on koonnut ympärilleen joukon pieniä EU-maita, jotka haluavat vastustaa kokemaansa Ranskan ja Saksan ylivaltaa myös Brexitin jälkeisessä Euroopassa. Ryhmittymälle on myös ollut tärkeää, etteivät EU:n menot kasva.[8]
Rutteä on kehuttu populistien nousun hillitsemisestä. Hänestä on tullut Eurooppa-neuvoston näkyvin liberaali edustaja ja Rutteä pidettiin varteenotettava ehdokkaana Donald Tuskin seuraajaksi vuonna 2019.[9] Tehtävään valittiin kuitenkin belgialainen Charles Michel.
Rutten hallitus kaatui 7. heinäkuuta 2023 maahanmuutosta syntyneen kiistan takia. Paikallinen lehdistö arveli tuolloin, että ennenaikaiset vaalit pidettäisiin marraskuun puolessa välissä.[10][11] Rutte ilmoitti tämän jälkeen 10. heinäkuuta jättävänsä politiikan seuraavien vaalien jälkeen.[12]
Naton pääsihteeriksi
Rutte ilmoitti ehdokkuudestaan Jens Stoltenbergin seuraajaksi Naton pääsihteeriksi lokakuussa 2023, ja hänen ehdokkuutensa sai julkista tukea Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan ja Ranskan hallituksilta helmikuussa 2024[13]. Rutte onnistui saamaan Turkin, Unkarin ja Slovakian tuen seuraavien kuukausien aikana, ja hänen ainoa vastustajansa oli Romanian presidentti Klaus Johannis, joka luopui ehdokkuudesta kesäkuussa.[14] Hänet valittiin 26. kesäkuuta virallisesti pääsihteeriksi 1. lokakuuta alkaen.[1][2]
Yksityiselämä
Rutte ei ole parisuhteessa eikä hänellä ole lapsia.[15] Hän kuuluu Hollannin protestanttiseen kirkkoon.[16]
Kunnianosoituksia
Australian ritarikunta (Australia, 2019)[17]
Kruunun ritarikunta (Belgia, 2016)[18]
Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 2022)[19]
Lähteet
- ↑ a b Tuomaala, Erja: Mark Ruttesta virallisesti Naton pääsihteeri yle.fi. 26.6.2024. Viitattu 26.6.2024.
- ↑ a b Parhiala, Marilla & Hallonblad, Alli: Nato nimitti Mark Rutten seuraavaksi pääsihteerikseen hs.fi. 26.6.2024. Viitattu 26.6.2024.
- ↑ a b CV: Mark Rutte government.nl. Alankomaiden hallitus. Arkistoitu 27.7.2019. Viitattu 27.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Hollannin hallitus ajautui kriisiin Ilta-Sanomat. 21.4.2012. Viitattu 27.7.2019. [vanhentunut linkki]
- ↑ Netherlands profile – Timeline bbc.co.uk. 22.5.2018. BBC News. Viitattu 31.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Netherlands profile – leaders bbc.com. 22.5.2018. BBC News. Viitattu 31.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Tan, Rebecca: Trump got a dose of Dutch bluntness from visiting prime minister The Washington Post. 3.7.2018. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi)
- ↑ O’Leary, Naomi: Mark Rutte: North’s quiet rebel Politico Europe. 6.8.2018. Viitattu 31.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Mark Rutte: the Man in the Middle Politico. 2020. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Mark Rutte: Dutch coalition government collapses in migration row BBC News. 7.7.2023. Viitattu 8.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Dutch government collapses over immigration policy CNN. 7.7.2023. Viitattu 8.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Hollannin pääministeri Rutte jättää politiikan
- ↑ Rutte heeft unanieme steun nodig: race om NAVO-baan nog niet gelopen RTL.nl. 23.2.2024. Viitattu 22.6.2024. (hollanniksi)
- ↑ Rutte over nieuwe baan: 'Drie maanden vrij en dan hard werken' nos.nl. 20.6.2024. Viitattu 22.6.2024. (hollanniksi)
- ↑ Ten things you didn’t know about prime minister Mark Rutte 3.11.2015. DutchNews. Viitattu 9.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Vroegindeweij, Gerard: Rutte: Het geloof blijft een worsteling voor mij Reformatorisch Dagblad. 9.10.2010. Viitattu 3.2.2020. (hollanniksi)
- ↑ Government Notice (pdf) Commonwealth of Australia Gazette. 9.10.2019. Viitattu 9.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Their Majesties King Willem-Alexander and Queen Maxima of the Netherlands Host a Gala State Banquet. Royal Correspondent. 28.11.2016. Arkistoitu 17.4.2023. Viitattu 8.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Rutte Sig. Mark Palazzo del Quirinale. 2022. Viitattu 9.7.2023. (italiaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mark Rutte Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Jan Peter Balkenende | Alankomaiden pääministeri 2010–2024 | Seuraaja: Dick Schoof |
| ||||||||
| ||||||||||||||||||
