Markanmaa
Markanmaa (ruots. markland) oli keskiajalla Ruotsissa ja Suomessa sellainen maatila, josta suoritettiin maaveroa yksi markka. Tällainen koko talo vastasi yhtä vanhaa manttaalia. Suomessa markanmaa vastasi myöhemmin ¼ manttaalia. Alkuaan täysitalon arvoksi arvioitiin 24 hopeamarkkaa, jolloin markan arvoisesta maasta suoritettiin veroa 1/24 markkaa eli äyrityinen.[1] Keskiajalla markka oli vain laskuyksikkö eikä markan rahoja valmistettu. Niitä alkoi lyöttää kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1536.[2]