Miloš Forman

Miloš Forman
Miloš Forman Karlovy Varyn elokuvajuhlilla 2009.
Henkilötiedot
Koko nimi	Jan Tomáš Forman
Syntynyt	18. helmikuuta 1932 Čáslav, Tšekkoslovakia (nyk. Tšekki)
Kuollut	13. huhtikuuta 2018 (86 vuotta) Danbury, Connecticut, Yhdysvallat
Ammatti	elokuvaohjaaja
Ohjaaja
Aktiivisena	1953–2011
Nimikirjoitus
Palkinnot
parhaan ohjauksen Oscar-palkinto: Yksi lensi yli käenpesän (1975) Amadeus (1984)
Aiheesta muualla
milosforman.com
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Miloš Forman, aik. Jan Tomáš Forman (18. helmikuuta 1932 Čáslav, Tšekkoslovakia – 13. huhtikuuta 2018 Danbury, Connecticut, Yhdysvallat)^[1][2] oli tšekkoslovakialais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja.

Forman kuului merkittävimpiin ja menestyneimpiin tšekkoslovakialaisen elokuvan uuden aallon ohjaajiin. Hän siirtyi Tšekkoslovakiasta Yhdysvaltoihin 1960-luvun lopulla. Formanille myönnettiin parhaan ohjauksen Oscar-palkinto elokuvista Yksi lensi yli käenpesän (1975) ja Amadeus (1984).

Miloš Forman syntyi Tšekkoslovakiassa nykyisen Tšekin alueella vuonna 1932.^[3] Hänen vanhempansa kuolivat toisen maailmansodan aikana Auschwitzin keskitysleirissä: isä pidätettiin vastarintatoiminnan ja äiti salakuljetuksen takia.^[4] Formanin äiti oli protestantti. Forman sai tietää vasta 1960-luvulla, että hänen biologinen isänsä oli ollut eräs juutalainen arkkitehti.^[3]

Forman opiskeli 1950-luvulla Prahan elokuva-akatemiassa. Valmistuttuaan hän kirjoitti kaksi elokuvakäsikirjoitusta. Ensimmäisen niistä ohjasi vuonna 1955 elokuvaksi tunnettu tšekkiläisohjaaja Martin Frič. Toisen käsikirjoituksensa elokuvasovituksessa vuodelta 1958 Forman toimi apulaisohjaajana.^[3]

Forman työskenteli kirjoittajana tai apulaisohjaajana muissakin elokuvissa 1950-luvun lopulta 1960-luvun alkuun. Hänen ensimmäiset merkittävät ohjaustyönsä ovat Musta Pekka (1964) ja Vaaleaverikön rakkaus (1965). Ne menestyivät hyvin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, ja jälkimmäinen sai parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkuuden.^[3]

Formania alettiin pitää tšekkoslovakialaisen elokuvan uuden aallon merkittävänä edustajana.^[3][5][6] Hänen varhaisissa elokuvissaan tutkiskellaan työväenluokan elämää ja kiinnostusta sosialistiseen elämäntyyliin. Kun Formanin satiirinen elokuva Palaa, palaa! (1967) kiellettiin Tšekkoslovakiassa Neuvostoliiton miehityksen jälkeen, Forman muutti Yhdysvaltoihin. Hän sai maan kansalaisuuden vuonna 1975.^[3]

Formanin ensimmäinen elokuva Yhdysvalloissa oli Taking off – otetaan hatkat (1971), joka kertoo karanneista teineistä ja heidän vanhemmistaan. Elokuva sai Cannesissa tuomariston palkinnon, mutta ei Yhdysvalloissa saanut paljon yleisöä. Tämän elokuvan jälkeen Forman jätti entiset yhteiskunnalliset teemansa.^[3]

Yksi lensi yli käenpesän (1975) teki Formanista kuuluisan ohjaajan Yhdysvalloissa. Jack Nicholsonin tähdittämä mielisairaalakuvaus voitti kaikki viisi tärkeintä Oscar-palkintoa, mukaan lukien parhaasta ohjauksesta Formanille itselleen.^[3]

Formanin seuraava elokuva Hair (1979) on samannimisen musikaalin elokuvasovitus. Se sai myönteiset arvostelut mutta ei kerännyt odotetusti yleisöä. E. L. Doctorowin romaaniin perustuva Ragtime – toivon ja vihan aika (1981) kuvaa 1900-luvun alun Amerikkaa. Elokuva sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta, mutta ei menestynyt lippuluukuilla.^[3]

Peter Shafferin näytelmään perustuva, säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozartista kertova Amadeus (1984) toi Formanille hänen toisen Oscar-palkintonsa parhaasta ohjauksesta ja voitti myös parhaan elokuvan Oscarin.^[3] Forman kuvasi elokuvan synnyinmaassaan Tšekkoslovakiassa.^[7]

Valmont (1989) on sovitus Pierre Choderlos de Laclos’n romaanista, mutta se julkaistiin epäonnisesti vuotta myöhemmin kuin sitä parempana pidetty elokuvasovitus samasta teoksesta.^[3]

Larry Flynt – Minulla on oikeus (1996) on pornograafikon elämäkerta, joka käsittelee sananvapautta. Forman sai elokuvasta parhaan ohjauksen Oscar-ehdokkuuden. Myös Formanin seuraava ohjaustyö, Man on the Moon (1999), joka kertoo lavaesiintyjä Andy Kaufmanista, sai kiitosta arvostelijoilta.^[3]

Formanin viimeiset elokuvatyöt ovat taiteilijan mallista kertova Goyan aaveet (2006) ja musikaali Dobre placená procházka (2009).^[3] Jälkimmäinen on taltiointi oopperasta, jonka Forman ohjasi Tšekin kansallisteatterille.^[8]

Forman oli vuosina 1958–1962 naimisissa näyttelijä-kirjailija Jana Brejchován ja vuosina 1964–1999 näyttelijä Vera Kresadlován kanssa ja heillä on kaksi poikaa, Petr ja Matěj.

Forman oli kolmannen kerran naimisissa vuodesta 1999 Martina Formanin kanssa ja heillä on kaksospojat Andrew ja James (s. 1999).^[9]

• Cannesin elokuvajuhlien tuomariston palkinto ohjauksesta Taking off – otetaan hatkat 1971
• Oscar-palkinto ohjauksesta Yksi lensi yli käenpesän 1976
• César-palkinto ohjauksesta Amadeus 1985
• Golden Globe ohjauksesta Amadeus 1985
• Oscar-palkinto ohjauksesta Amadeus 1985
• Hopeinen karhu ohjauksesta Man on the Moon 2000

• Musta Pekka (1964)
• Vaaleaverikön rakkaus (1965)
• Palaa, palaa! (1967)
• Taking off – otetaan hatkat (1971)
• Yksi lensi yli käenpesän (1975)
• Hair (1979)
• Ragtime – toivon ja vihan aika (1981)
• Amadeus (1984)
• Valmont (1989)
• Larry Flynt – Minulla on oikeus (1996)
• Man on the Moon (1999)
• Goyan aaveet (2006)
• Dobre placená procházka (2009)

• Forman, Miloš ja Novak, Jan (Suom. Jaakkola, Eeva-Liisa: Otetaan hatkat – Elokuvaohjaajan muistelmat. Otava, Helsinki, 1996. ISBN 951-1-13322-5.
• Hänninen, Harto: Kinosaurus – Elokuva-friikin vuosisata. Otava, Helsinki, 1997. ISBN 951-1-13577-5.

• Bagh, Peter von: ”Ei mikään orava”, Miloš Formanin haastattelu, Filmihullu 4/2008.

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Latvia Tšekki Australia Kreikka Korea Kroatia Alankomaat Puola Portugali Tieteilijät CiNii Taiteenala Museum of Modern Art ULAN Henkilöt Deutsche Biographie Trove Elonet Muut IdRef