Nikolai Sjöman

Anders Johan Nikolai Sjöman (31. toukokuuta 1847 Kirkkonummi – 24. toukokuuta 1912 Helsinki) oli suomalainen Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen pääjohtaja ja kenraaliluutnantti.^[1]

Nikolai Sjömanin vanhemmat olivat kapteeniluutnantti Claes Wilhelm Sjöman ja Eva Rosalina Natalie Uggla. Ugglan vanhemmat olivat majuri Jakob Magnus Uggla ja Carolina Sofia Toll. Sjömanin isoisä oli everstiluutnantti, Kirkkonummen Gesterbyn kartanon omistaja Anders Johan Sjöman.^[2][3][4][5]

Sjöman aloitti oppilaana Pietarin merikadettikoulussa vuonna 1863 ja valmistui vuonna 1867. Hän purjehti fregatti Dmitri Donskoilla ja merisotakoulun harjoituseskaaderi Tifonilla Itämerellä. Hänet ylennettiin luutnantiksi vuonna 1872. Sjöman palveli panssarifregatti Knjaz Požarskilla vuosina 1873-1875 ja korvetti Varjagilla vuosina 1876-1877. Sjöman ylennettiin komppaniapäälliköksi risteilijä Azijalle vuonna 1879.^[1]

Hän osallistui Kaukasuksen sotaan vuosina 1881-1882, jonka jälkeen hänet ylennettiin Kronstadtin sotilaskomendantin esikunnan vanhemmaksi adjutantiksi. Hän toimi höyrylaiva Kolduntšikin ja Peterburgin päällikkönä vuosina 1882-1883. Sjöman ylennettiin kapteeniluutnantiksi vuonna 1883 ja 2. luokan kapteeniksi vuonna 1885. Hänet komennettiin korvetti Bojarinin vanhimmaksi upseeriksi vuonna 1885.^[1]

Hänet vapautettiin Kronstadtin vanhemman adjutantin tehtävästä vuonna 1886 ja hänet komennettiin klipperi Najezdnikin vanhimmaksi upseeriksi. Sjöman palveli miinanraivaaja Burejan ja korvetti Bajanin päällikkönä vuosina 1889-1893. Hän siirtyi koululaiva Voinin päälliköksi vuonna 1893 ja ylennettiin 1. luokan kapteeniksi vuonna 1894.^[1]

Hänet ylennettiin Venäjän keisarikunnassa Pietarin amiraliteetin kenraalimajuriksi vuonna 1899 ja kenraaliluutnantiksi vuonna 1906.^[1]

Sjöman osallistui Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivien avajaisiin vuonna 1907, jonka avajaispuheenvuoron piti kenraalikuvernööri Nikolai Gerard.^[6]

Hän toimi Suomen suuriruhtinaskunnan majakka- ja luotsilaitosten ylihallituksen luotsitirehtöörinä vuosina 1894-1910.^[1]

• Pyhän Yrjön miekka (1881)^[1]

• Italian kruunun ritarikunta ritari (1875)^[1]
• Pyhän Stanislauksen ritarikunta kolmannen luokan risti (1879)^[1]
• Pyhän Vladimirin ritarikunta neljännen luokan risti (1881)^[1]
• Pyhän Stanislauksen ritarikunta toisen luokan risti (1888)^[1]
• Pyhän Annan ritarikunta toisen luokan risti (1892)^[1]
• Pyhän Vladimirin ritarikunta kolmannen luokan risti (1896)^[1]
• Pyhän Stanislauksen ritarikunta ensimmäisen luokan risti (1903)^[1]
• Pyhän Annan ritarikunta ensimmäisen luokan risti (1908)^[1]