Osakelaji
Osakelaji eli osakesarja tarkoittaa saman osakeyhtiön samanlaisten osakkeiden joukkoa. Osakeyhtiöllä on yksi tai useampi osakelaji.
Suomalaisen osakeyhtiön osakelajit
Lähtökohtaisesti suomalaisen osakeyhtiön kaikki osakkeet ovat samanlaisia: ne tuottavat samat oikeudet ja velvollisuudet.[1]
Osakkeiden keskinäiset erot määritellään yhtiöjärjestyksessä. Erilajisia ovat osakkeet, joilla on erilainen äänimäärä, erilainen oikeus varojenjakoon (kuten osinkoon) tai jotka yhtiöjärjestyksessä on muuten määrätty erilajisiksi.[2] Äänivallan ja varojenjaon lisäksi osakelajien muita eroja voivat olla muun muassa niihin liittyvät lunastus- ja muuntoehdot.[1]
Suomalaisen osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on mahdollista määrätä, että yhtiössä on osakelajeja, jotka ovat keskenään täysin samanlaiset. Tällöin kaksi tai useampi osakelaji tuottavat keskenään samat oikeudet ja velvollisuudet. Tällä järjestelyllä voidaan hyödyntää osakelajikohtaista äänestysmekanismia. Tietyissä tilanteissa nimittäin edellytetään, että yhtiökokouksessa päätöstä kannattaa määräenemmistö jokaisen osakelajin edustettuina olevista osakkeista.[1]
Osakelajien käyttötarkoituksia
Perinteisesti eri osakelajeilla on keskitetty yrityksen päätöksentekoa tietyille osakasryhmille. Äänivallaltaan vähäisempi osakelaji on mahdollistanut laajemman pääoman hankinnan ilman, että ydinjoukon päätösvalta yrityksessä pienenee.
Osakelajit voivat erota toisistaan myös pörssilistautumisen suhteen. Yksi tai useampi osakesarja voi olla listattu pörssiin (pörssiosake), vaikka toiset eivät olisikaan (listaamaton osake).[3]
Osakelajien nimet
Osakelajit erotetaan toisistaan tavallisesti kirjaimilla, joskus numeroilla. Sarjat voivat olla esimerkiksi A ja B, A ja R tai I ja II. Eri yhtiöissä kirjaimilla voi olla eri merkitys, eikä A-sarja siten automaattisesti tarkoita ”parempaa” sarjaa.[4][5] Kirjainten tai numeroiden käyttäminen ei ole välttämätöntä, vaan lajit voidaan nimetä myös sanallisesti.[6]
Kantaosake tarkoittaa osakelajia, jolla on täysi äänioikeus.[5] Kantaosake voi olla esimerkiksi sarja A tai sarja I.[7]
Etuoikeutettu osake tarkoittaa osakesarjaa, joka on oikeutettu osinkoon ennen muita osakkeita (kantaosakkeita)[5][8] tai jolla on ensisijainen oikeus tiettyyn vähimmäisosinkoon.[7] Etuoikeutettu osake voi olla esimerkiksi sarja B tai sarja II.[7] Etuoikeutetun osakkeen äänivalta voi olla rajoitettu.[5] Etuoikeutettua osaketta ei ole määritelty lainsäädännössä.[8]
Etuosake tarkoitti Suomen aiemmassa osakeyhtiölaissa osaketta, johon liittyi taloudellinen etuus yhtiön varoja jaettaessa mutta vain rajallinen äänioikeus. Etuus saattoi liittyä osinkoon, osakkeiden lunastukseen tai muuhun varojenjakoon. Etuoikeutettuja osakkeita voi olla edelleen olemassa.[8][9][10]
Asunto-osakeyhtiön osakelaji
Asunto-osakeyhtiössä voi olla vain yksi osakelaji. Asunto-osakeyhtiön kaikki osakkeet antavat samanlaiset oikeudet. Osakkeet poikkeavat kuitenkin keskenään siinä, että ne tuottavat oikeuden hallita eri osakehuoneistoja.[11]
Katso myös
- Sidottu osake
- Vapaa osake
Lähteet
- ↑ a b c Villa, Seppo: ”4.2 Osakkeen peruspiirteet”, ”Osa III”, Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö, s. 274–275. Alma Talent, 2023. ISBN 978-952-14-4783-9.
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Osakeyhtiölaki 624/2006 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 9.2.2018.
- ↑ Osake www.sampo.com. Viitattu 13.4.2022. Esimerkki Sampo Oyj: A-osake listattu, B-osake listaamaton.
- ↑ Riihimäki, Antti: Piensijoittajan niksikirja. Helsinki: WSOY, 1970.
- ↑ a b c d Sinkko, Erkki: ”Osakesäästäjäksi”, Markat tuottamaan. Piensijoittajan opas. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09646-X.
- ↑ 1.4.3.1 Osakkeet ja osakepääoma virtuallawyer.fondia.com. Viitattu 13.4.2022.
- ↑ a b c Taloustiedon taloussanasto. Hakusana: osakesarja. Taloustieto, 1987. ISBN 951-628-145-1.
- ↑ a b c Lindroos, Katja: Osake takaisinmaksettavana varana erepo.uef.fi. 16.4.2019. Viitattu 13.4.2022.
- ↑ Osakeyhtiölain uudet rahoitusvälineet verotuksessa EDILEX. 4.9.1997. Viitattu 13.4.2022.
- ↑ Edita Publishing Oy: Kumottu säädös Osakeyhtiölaki 734/1978 (3 luku 1 a §) www.finlex.fi. Viitattu 13.4.2022.
- ↑ Kuhanen, Petteri ym.: Asunto-osakeyhtiölaki. Kommentaari, s. 109. Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2010. ISBN 978-951-685-215-0.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
