Pasquale Villari
Pasquale Villari (1827–1917) oli italialainen historioitsija ja poliitikko.[1] Hän otti 1848 osaa vallankumoukseen Napolissa ja joutui sen jälkeen pakenemaan Firenzeen.[2] Villari keskittyi historioitsijana Italian 1400-lukuun toimiessaan professorina 1859–1865 Pisassa ja 1865–1913 Firenzessä.[1][2] Hän toimi urallaan sekä filosofian että historian professorina.[1] Poliittisella urallaan Villari oli edustajakamarin jäsen vuodesta 1867 ja senaatin jäsen vuodesta 1884. Opetusministerinä hän toimi 1891–1892.[2]
Villarin merkittävimmät teokset ovat kahtena niteenä julkaistu Storia di G. Savonarola e dei suoi tempi (1859–1861) ja kolmena niteenä ilmestynyt Niccolò Machiavelli e i suoi tempi (1877–1882).[2]
Lähteet
- ↑ a b c Uusi tietosanakirja. Osa 23, palsta 418, hakusana Villari, Pasquale. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1966.
- ↑ a b c d Otavan iso tietosanakirja. Osa 9, palsta 1561, hakusana Villari, Pasquale. Helsinki: Otava, 1965.
| ||||||||||||||||||||||
