Prince of Persia: The Sands of Time

Prince of Persia: The Sands of Time
Kehittäjä	Ubisoft Montreal
Julkaisija	Ubisoft
Jakelija	Steam, GOG.com, Humble Store ja PlayStation Store
Ohjaaja	Patrice Désilets
Tuottaja	Yannis Mallat
Suunnittelija	Jordan Mechner
Käsikirjoittaja	Jordan Mechner
Taiteilija	Raphael Lacoste
Säveltäjä	Stuart Chatwood
Ohjelmoija	Claude Langlais
Pelisarja	Prince of Persia
Pelimoottori	Jade
Julkaistu	28. lokakuuta 2003 Game Boy Advance NA 28. lokakuuta 2003 EU 14. marraskuuta 2003 PlayStation 2 NA 10. marraskuuta 2003 EU 21. marraskuuta 2003 GameCube & Xbox NA 18. marraskuuta 2003 EU 20. helmikuuta 2004 Microsoft Windows NA 2. joulukuuta 2003 EU 5. joulukuuta 2003 Mobiili NA 8. tammikuuta 2004 PlayStation 3 NA 16. marraskuuta 2010 PAL 17. marraskuuta 2010
Lajityyppi	toimintaseikkailu, tasohyppely, hack and slash
Pelimuoto	yksinpeli
Ikäluokitus	ESRB: T Virheellinen ESRB-arvo OFLC: M, OFLC: G8+GBA PEGI: 12, PEGI: 7Virheellinen PEGI-arvoGBA CERO: B
Alusta	Microsoft Windows, PlayStation 2, Xbox, Nintendo GameCube, Game Boy Advance, mobiili, PlayStation 3
Jakelumuoto	DVD, UMD, optinen levy, pelimoduuli, Blu-ray
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Prince of Persia: The Sands of Time on Ubisoft Montrealin kehittämä toimintaseikkailu- ja tasohyppelypeli. Peli on julkaistu vuonna 2003 usealle alustalle.

Pelin suosio johti kolmeen jatko-osaan: Prince of Persia: Warrior Within, Prince of Persia: The Two Thrones ja Prince of Persia: The Forgotten Sands.

Pelistä julkaistiin myös elokuva, mutta se on saanut kovaa kritiikkiä pelin faneilta. ^lähde?

Sands of Time oli yksi maailman ensimmäisistä peleistä, joissa tasohyppely perustui parkouriin. Prinssi pystyy sulavasti kiipeilemään ja väistelemään erilaisia ansoja. Prinssin äärimmäinen akrobatia on myös keskeinen osa taistelemista, kun prinssi pystyy vaivattomasti loikkimaan vihollisten ylitse. Pelissä Prinssi saa voiman hallita aikaa. Prinssi voi muun muassa kelata aikaa taaksepäin, hidastaa aikaa ja nähdä tulevaisuuteen.

The Sands of Timen konseptin kehittely alkoi vuoden 2001 toisella neljänneksellä, kun Ubisoft oli ostanut lisenssin Prince of Persia -sarjaan. Pelisarja edelleen kuului sen alkuperäiselle luojalle Jordan Mechnerille, mutta hän ei aluksi halunnut palata sen pariin Prince of Persia 3D:n huonon menestyksen jälkeen. Pelin kehitti Ubisoft Montreal, joka kehitti samaan aikaan myös Tom Clancy's Splinter Celliä. Kun prototyyppejä oli luotu, Ubisoft kutsui Mechnerin tulemaan mukaan auttamaan pelin kehityksessä. Hänelle esiteltiin siihen mennessä toteutettuja ideoita peliä varten. Mechner vakuuttui Ubisoftin työstä, ja hän tuli mukaan luovana konsulttina. Hänestä tuli lopulta pelin suunnittelija ja käsikirjoittaja. Pelin varsinainen tuotanto alkoi kesäkuussa 2001, ja suurimmillaan sen parissa työskenteli 65-henkinen tiimi, joka tunnettiin Ubisoftin sisäisesti nimellä "PoP Team". Kehitystyö tapahtui rinnakkain Splinter Cellin kanssa, ja osana perehtymistä kehitystiimi luki Tuhat ja yksi yötä -tarinakokoelman, jota Mechner oli aiemmin käyttänyt inspiraation lähteenä kehittäessään alkuperäistä Prince of Persiaa. Kehityksen aikana pelistä ehdittiin tehdä yli 150 erilaista versiota ennen julkaisua.^[1][2]

The Sands of Time julkistettiin maaliskuussa 2003. Se julkaistiin PlayStation 2:lle, Xboxille, GameCubelle, Game Boy Advancelle ja Windowsille. Pelin eri versiot julkaistiin saman vuoden lokakuun ja marraskuun aikana. Versioiden välillä on grafiikka- ja ohjauseroja. GameCube- ja Xbox-versioiden mukana tulee dokumentti pelin tekemisestä. PC-versio tukee EAX-, EAX2- ja EAX 3 Advanced HD -tilaääniteknologioita. Gameloft kehitti pelistä puhelinversion, joka julkaistiin huhtikuussa 2004. ^[3][4]

Kehitystiimi keksi pelin nimen, mutta sen ympärille luodun tarinan kanssa työskentely muodostui mahdottomaksi. Tarinan alkuperäisessä luonnoksessa oli yhdeksän hahmoa (prinssi, kaksi häneen rakastunutta hahmoa, kaksi konnaa, ja kaksi prinssiä auttavaa hahmoa), ja ympäristönä oli prinssin oma kotipalatsi muualla sijaitsevan kuningaskunnan sijaan. Juoni haittasi lopulta muita kehityksen osa-alueita, joten se hylättiin. Kun juonen laatiminen aloitettiin alusta, tiimi palasi nimeen "The Sands of Time" ja sen muodostamaan konseptiin. Tiimi päätti pelissä olevan neljä elementtiä: "Ajan ja paikan yhtenäisys", jolloin pelin juoni tapahtuisi yhden vuorokauden aikana Azadin palatsissa; "Akrobaattisuus", viitaten pelaamiseen ja kuinka asetelma luotiin tämän konseptin ympärille; "Taistelu", palatsin ollessa täynnä hirviöitä antamaan pelille ja tarinalle nopeatempoisuuden tunteen; ja "Takaisinkelaaminen", kyky kääntää aikaa taaksepäin ja manipuloida sitä. Jo alussa kehitystiimi päätti olla käyttämättä Prince of Persia 3D:tä mallina pelin suunnittelussa, minkä sijaan käytettiin sarjan ensimmäistä peliä vuodelta 1989. Alkuperäisen pelin seikkailullinen tunnelma haluttiin siirtää kolmiulotteiseen ympäristöön. Takaisinkelaamisen pelimekaniikka syntyi toiveesta, ja se säilytettiin tarinan uudelleenkirjoittamisen jälkeen. Lopulta siitä tuli avainasemassa oleva pelimekaniikka sekä tarinan että pelaamisen kannalta. Sekä Ajan tikari että hiekat syntyivät tarpeesta selittää mekaniikka pelissä. Aluksi tarkoitus oli käyttää Ajan tikaria vain vihollisten kukistamiseen ja ajan takaisinkelaamiseen, mutta sen taikavoimia laajennettiin asteittain samoiksi kuin mitä päätyi valmiiseen peliin.^[5]

Peli sai yhteensä kahdeksan palkintoa vuoden 2004 Interactive Achievement Award -palkintogaalassa. Se valittiin vuoden konsolipeliksi, vuoden toimintaseikkailuksi konsoleilla ja tietokoneella ja vuoden PC-peli-innovaatioksi, minkä lisäksi se sai palkintoja animaatiosta, suunnittelusta, pelattavuudesta ja visuaalisuudesta.^[6]

KonsoliFIN-sivuston arvostelussa The Sands of Timea sanottiin hiotuksi kokonaisuudeksi, joka "hipoo pelattavuudeltaan täydellisyyttä" ja klassikoksi. Taistelujärjestelmää kehuttiin yksinkertaiseksi mutta toimivaksi. Graafista ilmettä kehuttiin "uskomattoman kauniiksi" ja yksityiskohtaiseksi, äänimaailman sanottiin olevan samaan tapaan onnistunut. Pelin kameran ohjauksessa ja tekoälyssä nähtiin kuitenkin ongelmia, ja sitä pidettiin liian helppona vaikeustasoltaan. Pelillä ei myöskään nähty olevan ensimmäisen läpipeluun jälkeen paljoakaan uudelleenpeluuarvoa, mutta koska peli oli vahva kokonaisuus, sitä ei nähty isona huonona puolena. ^[7]