Saksan demokraattinen tasavalta olympialaisissa

Itä-Saksa olympialaisissa
Itä-Saksa
Maakoodi GDR
Maan olympiamitalit
Mitalit
Sija: 11
Kultaa
192
Hopeaa
165
Pronssia
162
Yhteensä
519

Kesäolympialaiset
189619001904190819121920192419281932193619481952195619601964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 199219962000200420082012201620202024

Talviolympialaiset
192419281932193619481952195619601964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 199219941998200220062010201420182022

Infobox OK
Talviolympialaisissa
Sija    Kultaa       Hopeaa       Pronssia    Yhteensä
8. 39 36 35 110
Kesäolympialaisissa
Sija    Kultaa       Hopeaa       Pronssia    Yhteensä
9. 153 129 127 409

Saksan demokraattinen tasavalta eli Itä-Saksa osallistui olympialaisiin omana joukkueenaan (GDR) vuosina 1968–1988. Kansainvälinen olympiakomitea oli 8. lokakuuta 1965 hyväksynyt Itä-Saksan täysivaltaisena jäsenenä mukaan olympiakisoihin.[1]

Itä-Saksan olympiajoukkue on yksi kautta aikojen menestyneimpiä ja se sijoittuu kesäolympialaisten mitalitilastossa yhdeksänneksi. Ennen tätä vuosina 1956–1964 se muodosti yhdessä Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan kanssa Saksojen yhteisen olympiajoukkueen.

Saksan demokraattinen tasavalta perusti oman olympiakomiteansa 22. huhtikuuta 1951 Berliinin raatihuoneella. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) kuitenkin tunnusti tämän olympiakomitean vasta vuonna 1968.

Saksan jako

Toisen maailmansodan seurauksena Saksa oli jaettu kolmeen osaan: länsiliittoutuneiden kontrolloimaan Länsi-Saksaan, Neuvostoliiton Itä-Saksaan ja Ranskan hallitsemaan Saarinmaan protektoraattiin. Vuonna 1947 yritettiin jatkaa yhtenäisen Saksan joukkueen perinnettä, joka oli jatkunut ensimmäisistä vuoden 1896 kisoista lähtien, mutta liittoutuneet estivät tämän, joten vuoden 1948 Lontoon kisoihin ei osallistunut Saksan joukkuetta. 23. toukokuuta 1949 Länsi-Saksa julistautui Saksan liittotasavallan nimellä itsenäiseksi ja perusti myös Saksan kansallisen olympiakomitean, jonka Kansainvälinen olympiakomitea myöhemmin päätti edustavan kumpaakin Saksaa. Pienen, Ranskan miehittämän Saarinmaan ja sen kansallisen olympiakomitean ei sallittu vuosikymmeneen liittyä Saksan joukkueeseen. Lopulta, kun Saarinmaan väestö torjui alueen itsenäistämisen, se liittyi Saksan liittotasavaltaan vuonna 1956.

Itä-Saksan kansallinen olympiakomitea (Nationales Olympisches Komitee für Ostdeutschland) kieltäytyi lähettämästä edustajiaan vuoden 1952 Helsingin kisoihin vaatien omaa joukkuettaan yhtenäisen saksalaisen joukkueen sijaan. KOK kuitenkin hylkäsi tällaiset vaatimukset.

Puheenjohtajat:

Saksojen yhteinen joukkue

Saksojen yhteisen joukkueen lippu. "Kansallishymninä" toimi Beethovenin Oodi ilolle.

1956 Stalinin kuoleman jälkeisen liennytyksen hengessä Saksat sopivat yhteisen joukkueen muodostamisesta vuoden 1956 olympialaisiin. Yhteinen joukkue oli myös vuoden 1960 ja 1964 kisoissa. Tätä joukkuetta kutsuttiin tuolloin vain Saksan joukkueeksi, mutta virallisesti sen lyhenne oli EUA (ransk. Équipe unifiée d'Allemagne), Saksan yhteinen joukkue. Suomessa taas on puhuttu Saksojen yhteisestä joukkueesta. Saksaksi joukkue tunnettiin nimellä Gesamtdeutsche Mannschaft (suomeksi käännettynä ”Yleissaksalainen joukkue” tai ”Yhteissaksalainen joukkue”).

Itä-Saksan urheilumenestys

Itä-Saksan joukkue marssi 26. elokuuta 1972 Münchenin kesäolympialaisten avajaisissa omana joukkueenaan. Ensimmäisen kerran joukkue oli marssinut omana joukkueenaan Grenoblen talviolympialaisissa helmikuussa 1968.

Kylmä sota kiristyi ja Itä-Saksa pystytti Berliinin muurin vuonna 1961. Samoin kansallinen olympiakomitea sai uuden nimen ”DDR:n kansallinen olympiakomitea” (Nationales Olympisches Komitee der DDR) vuonna 1965. Itsenäiseksi kansalliseksi olympiakomiteaksi se tunnustettiin vuonna 1968. Täten Itä-Saksa erosi Saksojen yhtenäisestä joukkueesta ja perusti oman kansallisen Saksan demokraattisen tasavallan olympiajoukkueen, joka kilpaili vuosina 1968–1988. Tosin vuonna 1984 se osallistui Los Angelesin kisoja vastaan järjestettyyn neuvostojohtoiseen boikottiin, joka oli vastareaktio länsimaiden Moskovan vuoden 1980 olympialaisia vastaan suuntaamaan boikottiin.

Itä-Saksan joukkue on poikkeuksellinen ilmiö olympiahistoriassa. Maa oli maantieteellisesti pieni ja sen väestö oli noin 16 miljoonaa. Silti vain 20 vuoden olemassaolonsa aikana se oli erittäin menestyksekäs ja nousi aina kautta aikain seitsemänneksi menestyneimmäksi maaksi kesäolympialaisissa. Vuosina 1976, 1980 ja 1988 Itä-Saksan joukkue oli kesäolympialaisten toiseksi menestynein. Itä-Saksa oli viisissä talviolympialaisissa toiseksi menestynein ja vuonna 1984 menestynein joukkue.

Laaja ja tarkasti organisoitu anabolisten steroidien dopingkäyttö mahdollisti Itä-Saksan nousun yhdeksi maailman johtavista urheiluvalloista kahdeksi vuosikymmeneksi. Itä-Saksan joukkue voitti useita kultamitaleja ja teki ennätyksiä, joita kaikkia ei ole vieläkään saatu rikottua.

Tärkeä henkilö Itä-Saksassa ja sen urheiluelämässä oli Manfred Ewald (1926–2002), joka oli Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) keskuskomitean jäsen vuodesta 1963 alkaen. Vuosina 1952–1960 hän oli Ruumiinkulttuurin ja urheilun valtionkomitean (Staatliches Komitee für Körperkultur und Sport) eli Stakon puheenjohtaja. Vuonna 1961 hänestä tuli Saksalaisen voimistelu- ja urheiluliiton (Deutscher Turn- und Sportbund) (DTSB) puheenjohtaja, jona hän kontrolloi koko Itä-Saksan urheiluelämää. Vuodesta 1973 alkaen hän johti myös kansallista olympiakomiteaa. Häntä pidetään Itä-Saksan urheiluihmeen luojana. Hänen 1990-luvun lopulla julkaistun omaelämäkertansa nimikin oli ”Minä olin urheilu”. Hänen asemansa romahti 1988, kun hänet poistettiin DTSB:n virastaan. Vuonna 2001 hänet tuomittiin osallisuudestaan dopingin käyttöön.

Saksojen yhdistäminen

Saksan demokraattinen tasavalta lakkasi olemasta vuoden 1989 jälkeen, kun valtio liittyi Saksan liittotasavaltaan vuodesta 1990 alkaen. Samoin DDR:n kansallinen olympiakomitea liittyi 17. lokakuuta 1990 Saksan olympiakomiteaan, joka oli toiminut Länsi-Saksassa. Vuoden 1992 olympialaisissa oli jälleen Saksan yhtenäinen joukkue.

Mitalitaulukot

Kesäolympialaisissa

Vuosi Sija Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
1952 ei osallistunut
1956 Saksojen yhteinen joukkue
1960
1964
1968 5. 9 9 7 25
1972 3. 20 23 23 66
1976 2. 40 25 25 90
1980 2. 47 37 42 126
1984 ei osallistunut
1988 2. 37 35 30 102

Talviolympialaisissa

Vuosi Sija Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
1952 ei osallistunut
1956 Saksojen yhteinen joukkue
1960
1964
1968 2. 1 2 2 5
1972 2. 4 3 7 14
1976 2. 7 5 7 19
1980 2. 9 7 7 23
1984 1. 9 9 6 24
1988 2. 9 10 6 25



Kesäolympialaisten mitalit lajeittain

Laji Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
yleisurheilu 38 36 35 109
uinti 38 32 22 92
soutu 33 7 8 48
melonta 14 7 9 30
voimistelu 6 13 17 36
pyöräily 6 6 4 16
nyrkkeily 5 2 6 13
ammunta 3 8 5 16
paini 2 3 2 7
uimahypyt 2 2 3 7
purjehdus 2 2 2 6
painonnosto 1 4 6 11
judo 1 2 6 9
jalkapallo 1 1 1 3
käsipallo 1 1 1 3
lentopallo 0 2 0 2
miekkailu 0 1 0 1
Yhteensä 153 129 127 409

Talviolympialaisten mitalit lajeittain

Laji Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
ohjaskelkkailu 13 8 8 29
pikaluistelu 8 12 9 29
rattikelkkailu 5 5 3 13
ampumahiihto 3 4 4 11
taitoluistelu 3 3 4 10
yhdistetty 3 0 4 7
mäkihyppy 2 3 2 7
maastohiihto 2 1 1 4
Yhteensä 39 36 35 110

Lähteet

  1. Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 11. Otava, 1966.
Aasia  Afganistan  Arabiemiraatit  Bahrain  Bangladesh  Bhutan  Brunei
 Etelä-Korea  Filippiinit  Hongkong  Indonesia  Intia  Iran
 Irak  Itä-Timor  Japani  Jemen  Jordania  Kambodža
 Kazakstan  Kiina  Kuwait  Kirgisia  Laos  Libanon
 Malediivit  Malesia  Mongolia  Myanmar  Nepal  Oman
 Pakistan  Palestiina  Pohjois-Korea  Qatar  Saudi-Arabia  Singapore
 Sri Lanka  Syyria  Tadžikistan Kiinan Taipei Kiinalainen Taipei  Thaimaa  Turkmenistan
 Uzbekistan  Vietnam
Afrikka  Algeria  Angola  Benin  Botswana  Burkina Faso  Burundi
 Djibouti  Egypti  Eritrea  Etelä-Afrikka  Etelä-Sudan  Etiopia
 Gabon  Gambia  Ghana  Guinea-Bissau  Guinea  Kamerun
 Kap Verde  Kenia  Keski-Afrikan tasavalta  Komorit  Kongon dem. tasavalta  Kongon tasavalta
 Lesotho  Liberia  Libya  Madagaskar  Malawi  Mali
 Marokko  Mauritania  Mauritius  Mosambik  Namibia  Niger
 Nigeria  Norsunluurannikko  Päiväntasaajan Guinea  Ruanda  Sambia  São Tomé ja Príncipe
 Senegal  Seychellit  Sierra Leone  Somalia  Sudan  Swazimaa
 Tansania  Togo  Tšad  Tunisia  Uganda  Zimbabwe
Amerikka  Argentiina  Aruba  Bahama  Barbados  Belize  Bermuda
 Bolivia  Brasilia  Brittiläiset Neitsytsaaret  Caymansaaret  Chile  Costa Rica
 Dominica  Dominikaaninen tasavalta  Ecuador  El Salvador  Grenada  Guatemala
 Guyana  Haiti  Honduras  Jamaika  Kanada  Kolumbia
 Kuuba  Meksiko  Nicaragua  Panama  Paraguay  Peru
 Puerto Rico  Saint Kitts ja Nevis  Saint Lucia  Saint Vincent ja Grenadiinit  Suriname  Trinidad ja Tobago
 Uruguay  Venezuela  Yhdysvallat  Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Eurooppa  Alankomaat  Albania  Andorra  Armenia  Azerbaidžan  Belgia
 Bosnia ja Hertsegovina  Bulgaria  Espanja  Georgia  Irlanti  Islanti
 Iso-Britannia  Israel  Italia  Itävalta  Kreikka  Kosovo
 Kroatia  Kypros  Latvia  Liechtenstein  Liettua  Luxemburg
 Pohjois-Makedonia  Malta  Moldova  Monaco  Montenegro  Norja
 Puola  Portugali  Ranska  Romania  Ruotsi  Saksa
 San Marino  Serbia  Slovakia  Slovenia  Suomi  Sveitsi
 Tanska  Tšekki  Turkki  Ukraina  Unkari  Valko-Venäjä
 Venäjä  Viro
Oseania  Amerikan Samoa  Australia  Cookinsaaret  Fidži  Guam  Kiribati
 Marshallinsaaret  Mikronesia  Nauru  Palau  Papua-Uusi-Guinea  Salomonsaaret
 Samoa  Tonga  Tuvalu  Uusi-Seelanti  Vanuatu
Muut  Itsenäiset olympiaurheilijat  Pakolaisurheilijat  Sekajoukkue  Venäjän olympiakomitea  Venäläiset olympiaurheilijat  Yhdistynyt joukkue
 Yksittäiset neutraalit urheilijat
Historialliset maat  Alankomaiden Antillit  Australaasia  Böömi  Etelä-Jemen  Itä-Saksa  Jugoslavia
 Kiinan tasavalta  Länsi-Intian federaatio  Länsi-Saksa  Neuvostoliitto  Pohjois-Borneo  Pohjois-Jemen
 Rhodesia  Saarin protektoraatti  Saksojen yhteisjoukkue  Serbia ja Montenegro  Tšekkoslovakia  Venäjän keisarikunta