Suuri väittely

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Suuri väittely (myös Shapley–Curtis-debatti) oli merkittävä kierteistähtisumuiksi aikanaan luultujen kierteisgalaksien luonnetta ja havaittavan kaikkeuden kokoa koskeva väittely tähtitieteilijöiden Harlow Shapleyn ja Heber Curtisin välillä. Väittely käytiin 26. huhtikuuta 1920 Baird-auditoriossa Smithsonian-instituutin National Museum of Natural Historyssa. Tuolloin Maailmankaikkeuden laajenemista ei vielä tunnettu ja Albert Einsteinin teoria painovoimasta oli vasta vahvistettu havainnoilla.^[1]

Väittelyä voidaan pitää jatkona maakeskisen ja aurinkokeskisen maailmankuvan välillä käytyihin väittelyihin, sillä se siirsi Auringon ja lopulta koko Linnunradan pois kaikkeuden keskipisteestä.

Väittelyn keskeisin kysymys oli, olivatko kaukaiset tähtisumut verrattain pieniä ja osa omaa galaksiamme vai kokonaan erillisiä galakseja. Kumpikin tutkija esitti ensin teknisen esitelmän aiheesta "Kaikkeuden mittakaava", minkä jälkeen molemmat osallistuivat keskusteluun. Väittelyn jälkeen toukokuussa 1921 julkaistiin tulokset.^[2]

Shapleyn mukaan Linnunrata on koko kaikkeus. Hän uskoi, että Andromeda ja muut galaksit ovat vain Linnunradan osia. Hän saattoi perustaa väitteensä siihen, että jos Andromeda ei olisi osa Linnunrataa, silloin sen etäisyys Maasta tulisi olla luokkaa 10⁸ valovuotta, jota useimmat tähtitieteilijät eivät hyväksyneet. Tunnustettu tähtitieteilijä Adriaan van Maanen esitti Shapleyn väitteitä tukevia todisteita, joiden mukaan hän oli havainnoinut Tuulimyllygalaksin pyörivän. Mikäli kyseessä todella oli kaukainen galaksi ja silti sen pyöriminen pystyttiin havaitsemaan, se ylitti selvästi universaalin nopeusrajoituksen eli valonnopeuden.

Curtisin mukaan Andromeda ja muut galaksit ovat erillisiä Linnunradan ulkopuolisia galakseja. Hän osoitti, että Andromedassa on enemmän supernovia kuin Linnunradassa. Jos Andromeda olisi vain Linnunradan osa, miksi siihen olisi keskittynyt muita alueita enemmän supernovia. Andromedan avaruudellinen ja ajallinen erillisyys Linnunradasta ratkaisi ongelman, sillä Andromeda voisi olla Linnunrataa supernovapitoisemmassa vaiheessa.

Curtis oli oikeassa, että kierteisgalaksit ovat eri galakseja kuin omamme. Shapley oli oikeassa, että galaksimme on suurempi kuin Curtis väitti. Shapley oli myös oikeassa, että oma Aurinkomme sijaitsee reunamilla eikä keskiössä. Shapley oli väärässä väittäessään eräiden tähtijoukkojen kuuluvan Linnunrataan ja Curtis oli väärässä väittäessään Auringon sijaitsevan lähellä Linnunradan ydintä. Väittely jäi vähäiselle huomiolle aikanaan, ja Edwin Hubble teki siitä kuuluisan myöhemmin.^[3][1]

Myöhemmin selvisi, että van Maanenin havainnot olivat virheelliset. Tuulimyllygalaksin pyörimistä ei voi havaita ihmisen tavallisen eliniän aikana. Nykyisin tiedetään, että Linnunrata on vain yksi tuhansista miljardeista havaittavan kaikkeuden galakseista.

• The Shapley - Curtis Debate in 1920 (englanniksi)