Tahitisaatio

Tahitisaatio (engl. Tahitianization) on termi, jolla viitataan ilmiöön, jossa tahitin kieli vaikuttaa muihin polynesialaisiin kieliin. Ilmiö vaikuttaa erityisesti Ranskan Polynesiassa, mutta sen vaikutukset näkyvät myös sen ulkopuolella.[1] Yksi merkittävä tekijä oli Tahitin kuningas Pōmare II:n kääntyminen kristinuskoon, minkä jälkeen tahitin kielen vaikutus alkoi leviämään kristinuskon mukana muihin alueen kieliyhteisöihin.[2]

Ranskan Polynesiassa erityisesti pienemmät kielet ovat altistuneet tahitisaatiolle. Tämä on vaikuttanut negatiivisesti mm. mangarevan kielen elinvoimaisuuteen.[3] Myös tuamotun kieli on saanut runsaasti vaikutteista tahitista.[2][4] Ranskan Polynesian kielistä pohjois- ja etelämarquesasin kielet näyttävät vastustavan parhaiten tahitisaatiota.[1][5]

Pääsiäissaarella puhuttava rapanuin kieli altistui tahitisaatiolle 1800-luvun loppupuolella, kun saaren asukkaita muutti Tahitille. Paluumuuttajat vaikuttivat rapanuin kieleen merkittävästi, ja reilun 5800 sanan sanalistasta melkein 10 % oli peräisin tahitista.[6]

Lähteet

  1. a b Going French, going Tahitian: the Tahitianization of French Polynesia Linguistic Society of the Philippines. 2006. Viitattu 22.7.2024. (englanniksi)
  2. a b Charpentier, Jean-Michel & François, Alexandre: Linguistic Atlas of French Polynesia, s.  101–108. De Gruyter Mouton, 2015-02. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.7.2024). (englanniksi)
  3. Manuireva, Ena: Mangarevan - A Shifting Language (pdf) Auckland University of Technology. 2014. Arkistoitu 2018. Viitattu 22.7.2024. (englanniksi)
  4. Kuki, Hiroshi: Tuamotuan Phonology, s. 10–14. Pacific Linguistics, 1970. (englanniksi)
  5. Section VI. Multilingualism in French Polynesia: Past and future, s. 111–120. De Gruyter Mouton, 2015-03-10. ISBN 978-3-11-026035-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.7.2024). (englanniksi)
  6. Kieviet, Paulus: A grammar of Rapa Nui, s. 15–16. Language Science Press, 2017. ISBN 9783946234753. (englanniksi)