Tunturihopeatäplä

Tunturihopeatäplä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:
Erittäin uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:	Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka:	Hyönteiset Insecta
Lahko:	Perhoset Lepidoptera
Alalahko:	Glossata
Osalahko:	Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo:	Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo:	Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo:	Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku:	Boloria
Laji:	napaea
Kaksiosainen nimi
Boloria napaea (Hoffmannsegg, 1804)
Synonyymit
Boloria pales
Katso myös
Tunturihopeatäplä Wikispeciesissä   Tunturihopeatäplä Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Tunturihopeatäplä (Boloria napaea) on täpläperhosten heimoon kuuluva pienehkö päiväperhonen. Laji esiintyy holarktisella alueella. Tunturihopeatäplästä on kuvattu useita alalajeja, joista monia on toisinaan kuvattu myös itsenäisinä lajeina.

Tunturihopeatäplä esiintyy Euraasian pohjoisosissa Skandien vuoristossa ja paikoitellen tundra-alueilla. Etelämpänä sitä tavataan Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa (Pyreneet, Alpit, Apenniinit, Karpaatit, Balkanin vuoristot), Kaukasuksella, Keski Aasian vuoristoissa, Altailla ja Amurin alueella. Pohjois-Amerikassa laji esiintyy Alaskassa, Kanadan luoteisosissa ja Wyomingissa. Suomessa tunturihopeatäplä esiintyy vain pohjoisimmassa Lapissa Enontekiön korkeimmilla tuntureilla ja Utsjoen pohjoisosassa.

Tunturihopeatäplän etusiiven pituus on yleensä 16–23 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 32–42 mm. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Tunturihopeatäplän siipien kirjauksissa on runsaasti muuntelua esiintymisalueen eri osissa.

• 
  ♂
• 
  ♂ △
• 
  ♀
• 
  ♀ △

Tunturihopeatäplän elinympäristöä ovat tunturialueiden paljakoiden ja koivuvyöhykkeen yläosien kuivat niityt sekä alempana kostea tai soinen maasto. Etelän vuoristoalueilla lajia tavataan puurajan yläpuolella tai lähellä olevilla niityillä, Alpeilla lähes 3 000 metrin korkeuteen asti, Pyreneillä 1 700 metrin yläpuolella.

Tunturihopeatäplän lentoaika on alalajista riippuen levinneisyysalueen eri osissa ja eri korkeuksilla kesäkuun lopulta elokuuhun yhtenä sukupolvena. Suomessa lentoaika on yleensä heinäkuussa. Tunturihopeatäplä talvehtii toukkana kaksi kertaa ja se koteloituu maahan tai kivien pinnalle.

Toukan ravintokasveja ovat orvokit (Viola), esimerkiksi lapinorvokki (Viola biflora) ja Viola calcarata, nurmitatar (Polygonum viviparum) ja Polygonum bistortoides.

• Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
• Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.
• Boloria nic.funet.fi. Viitattu 10.9.2009.
• Butterflies and Moths of North America^{[vanhentunut linkki]}
• Butterflies of Canada
• Butterflies and Skippers of North America - Boloria napaea (Arkistoitu – Internet Archive)

• LuontoPortti: Tunturihopeatäplä (Boloria napaea)
• Suomen Perhoset: Tunturihopeatäplä
• Luontotupa.net, Perhosopas: Tunturihopeatäplä (Boloria napaea^{[vanhentunut linkki]}
• Pertti Pakkanen: Tunturihopeatäplä. Suomen Perhostutkijain Seura.
• UniProt, Taxonomy: Boloria napaea (englanniksi)