Uudenmaan maakunnan kuntien vaakunat
Uudenmaan maakunta Sinisessä kentässä kaksi aaltokoroista hopeahirttä ja niiden välissä kultainen, peräsimellä varustettu vene. |
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Askola Hopeakentässä myllynkivi, josta kasvaa kolme ruusua; kaikki punaista. Olof Eriksson, 14. marraskuuta 1956 | |
Espoo Sinisessä kentässä hevosenkenkä, sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa. Kaj Kajander, 10. marraskuuta 1955 | |
Hanko Sini-hopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovi- ja ikkuna-aukot ovat siniset; tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti. Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta), 4. tammikuuta 1960 | |
Helsinki Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu. A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen), 30. elokuuta 1951 | |
Hyvinkää Sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa. Olof Eriksson, 11. joulukuuta 1950 | |
Inkoo Kilpi aaltokoroisesti kulta-sinikatkoinen; yläkentässä punainen vihkiristi, alakentässä palkeittain asetettu kulta-ankkuri. | |
Järvenpää Sinisessä kentässä hopeinen siivekäs lyyra. | |
Karkkila Punaisessa kentässä liekkikoroinen tyviö, jonka yläpuolella kaksi vasaraa ristikkäin; kaikki kultaa. | |
Kauniainen Sinisessä kilvessä istuva, etukäpälissään mustaa kuusenkäpyä pitelevä kultainen, punavaruksinen orava, sen yläpuolella saatteena kolme kultaista ruusua vieretysten. Ahto Numminen, 11. maaliskuuta 1952 | |
Kerava Sinisessä kentässä yläreunaltaan lohenpyrstökoroinen kultahirsi. | |
Kirkkonummi Kilpi aaltokoroisesti sini-hopeakatkoinen; yläkentässä kultainen irtonainen kreikkalainen risti, alakentässä sininen vene. | |
Lapinjärvi Hopea-sinihalkoinen kilpi, kummassakin kentässä vuorovärinen kärki, josta nousee apilaristi. | |
Lohja Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 1997 (ottanut käyttöön Lohjan kunnan vaakunan) | |
Loviisa Sini-kultakatkoinen kilpi. Sinisessä kentässä kaksi kultaista tykkiä ristikkäin ja kultaisessa kentässä musta ankkuri. Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen), 18. maaliskuuta 1969 | |
Myrskylä Sinisessä kentässä hopeinen honka palkeittain. Gustaf von Numers, 23. marraskuuta 1959 | |
Mäntsälä Sinisessä kentässä kultainen, edestäpäinen hirvenpää, jonka varuksetkin kultaa; saatteena kolme hopea-apilaa asetettuina 1 + 2. | |
Nurmijärvi Sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä asetettuina 2+3+2. | |
Pornainen Sinisessä kentässä kultainen kirkonkello, jonka kummallakin puolella saatteena kultainen, hopealankainen värttinä. Gustaf von Numers, 12. maaliskuuta 1952 | |
Porvoo Sinisessä kentässä hopeinen, tulusraudanmuotoinen C-kirjain. Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen), 1. kesäkuuta 1960 | |
Pukkila Sinisessä kentässä hopeinen pukinpää. | |
Raasepori Vihreällä kilvellä kahdeksan hopeista kultaemiöistä valkovuokonkukkaa renkaan tavoin. Henrik Strömberg, 1. tammikuuta 2009 | |
Sipoo Mustassa kentässä aaltokoroinen, alainen hirsi ja yläpuolella sudenpää; kaikki hopeaa. | |
Siuntio Sinisessä kentässä hirsittäin asetettu kultainen avain, jonka kieli muodostaa ristin ja perä on neliapilan muotoinen, kahden aaltokoroisen hopeahirren välissä. | |
Tuusula Puna-hopealohkoisen kilven yläkentässä hopeinen pistoolinlukko ja alakentässä vihreä laakerinoksa, jonka marjat punaiset. | |
Vantaa Sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee oikealle kaartuva kultainen kalanpyrstö. Kullervo Telamaa, 8. toukokuuta 1951 (vahvistettu Helsingin maalaiskunnalle) | |
Vihti Kultakentässä aaltokoroinen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolelle saatteena vesipyörä, molemmat siniset. Gustaf von Numers, 12. kesäkuuta 1953 |
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Bromarv (1950–1976) Kilpi kulta-punakatkoinen; yläkentässä nouseva punainen saksanhirvi; alakentässä kaksi keksinterää ristissä, niiden yläkulmassa saatteena kranaatti; kaikki kultaa. Gustaf von Numers, 28. kesäkuuta 1950 | |
Hyvinkään maalaiskunta (1953–1968) Sinisessä kentässä hopeinen uusikuu, jonka yläpuolella kultainen kruunu. | |
Karjaa (1943–2008) Sinisessä kilvessä kultainen kolmitorninen linna hopeavuorella, joka ulottuu kilven alareunaan saakka. Vuoressa on poikittain juokseva virta, sen alla sinisessä ympyrässä kuusipuolainen kultaratas. Hilding Ekelund, 23. heinäkuuta 1943 | |
Karjaan maalaiskunta (1950–1968) Aaltokorokatkoisen kilven punaisessa yläkentässä kolme kultaista sakaroitua muuria asetettuina 1 + 2, sen hopeisessa alakentässä musta, aaltokoroinen tyvikenttä, jossa kultainen raudan merkki. Gunnar Forsström, 6. helmikuuta 1950 | |
Karjalohja (1965–2012) Sinisessä kentässä kolmilehtinen, haaruristin muotoinen koivunoksa, jonka yläpuolella kuusisakarainen tähti, kaikki kultaa. Toivo Vuorela, 4. helmikuuta 1965 | |
Kerava (1946–1955)[1] Vaakunassa on poikkijakoisen kilven hopeisessa yläkentässä punainen nimikirjain K ja vihreässä alakentässä, josta nousee seitsemän vihreätä kuusta, hopeinen hammaspyörä. | |
Liljendal (1954–2009) Kilpi sini-hopeakatkoinen, yläkentässä kaksi hopeista siipeä, alakentässä kolme sinistä liljaa asetettuina 2 + 1. Gustaf L. Backman, 14. syyskuuta 1954 | |
Lohja (1951–1996) Sinisessä kentässä kolme hopeista, hopeapunailiekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen punavaruksinen lohi. | |
Lohjan kunta (1951–1996) Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Olof Eriksson, 31. joulukuuta 1951 (vahvistettu Lohjan maalaiskunnalle) | |
Nummi (1956–1980), Nummi-Pusula (1981–2012) Sinisessä kentässä hopeinen putkilukko. Gustaf von Numers, 1. lokakuuta 1956 | |
Pernaja (1952–2009) Hopeakentässä lakio ja vinoristi, molemmat punaiset, lakiossa kaksi aurankärkeä ja niiden välissä kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 8. elokuuta 1952 | |
Pohja (1953–2008) Hopeakentässä sininen kärki, jossa hopealilja: saatteena kärjen kummallakin puolella sininen raudanmerkki. | |
Porvoon maalaiskunta (1953–1996) Punaisessa kentässä kolme kultavaruksista hopealohta asetettuina hirsittäin alatusten. Gustaf von Numers, 19. syyskuuta 1953 | |
Pusula (1963–1980) Vihreässä kentässä oksakoroinen oikea pieli ja vesuri; molemmat hopeaa. Gustaf von Numers, 19. syyskuuta 1963 | |
Pyhäjärvi Ul (1956–1968) Sinisessä kentässä vene, josta nousee apilaristi; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 15. lokakuuta 1956 | |
Ruotsinpyhtää (1961–2009) Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella vino vasararisti; molemmat kultaa. | |
Sammatti (1964–2008) Sinisessä kentässä kultainen vaahteranlehti. | |
Snappertuna (1951–1976) Sinisessä kentässä alhaalta aaltokoron rajoittama, reunoihin ulottuva muuri, jonka keskiosa on sakarainen ja tornimainen; saateena kummallakin puolella pystyssä tammenlehti; kaikki kultaa, keskikäytävä ja ikkunaluukut punaiset. | |
Tammisaaren maalaiskunta (1953–1976) Hopeakentässä pystyssä vihreä tammenoksa, jossa lehtiä ja alaosassa kaksi punaista terhoa; alapuolella sininen aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen, punavaruksinen kala. | |
Tammisaari (1952–2008) Hopeakentässä vihreä tammi, jonka terhot punaiset. Sven Sköld (piirtänyt uudelleen), 14. toukokuuta 1952 | |
Tenhola (1953–1992) Vihreässä kentässä hopeinen, polvistunut enkeli pitäen molemmilla käsillään kultaista lippua, jossa musta, paaluittainen piilu. Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1953 |
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
Viitteet
- ↑ Ennen 8.4.1949 annettua kunnanvaakunalakia vahvistetut vaakunat ja vahvistamispäätökset (1838-1948) astia.narc.fi. Kansallisarkisto. Viitattu 25.11.2022.