Väinö Lehtola
| Väinö Lehtola | |
|---|---|
 Väinö Lehtola vuonna 1919. | |
| Kansanedustaja | |
| 1.4.1919–4.9.1922 | |
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Hämeen pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. tammikuuta 1883 Tampere |
| Kuollut | 17. marraskuuta 1942 (59 vuotta) Ruovesi |
| Ammatti | kanttori-urkuri |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Väinö Viljo Lehtola (synt. Lindholm, 30. tammikuuta 1883 Tampere – 17. marraskuuta 1942 Ruovesi) oli suomalainen kanttori-urkuri ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1922.[1]
Elämä
Väinö Lehtolan vanhemmat olivat Hämeenkyrössä syntynyt talonomistaja Taavetti Lindholm (1846-1915) ja Karkusta kotoisin ollut Karoliina Ylinen (1845-1912).[2] Lehtola valmistui kanttori-urkuriksi Turun lukkari-urkurikoulusta 1907, jonka jälkeen hän suoritti jatko-opintoja Helsingin musiikkiopistossa. Lehtola toimi lukkari-urkurikoulun väliaikaisena opettajana ja Betanian kirkon urkurina, kunnes hänet valittiin Ruoveden seurakunnan kanttori-urkuriksi 1911.[1][3] Lehtola esiintyi konserttipianistina säestäen puolisonsa Ida Lehtolan ohella muun muassa Sulo Hurstista, Ilmari Kainulaista, Väinö Lehtistä ja Gustav Niemistä.[1][4][5][6][7] Lehtola toimi myös kuoronjohtajana.[8]
Lehtola valittiin eduskuntaan kevään 1919 vaaleissa.[1] Syyskuussa hänet tuomittiin kiihotuksesta kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen. Syynä oli Ruoveden työväentalolla pidetty vaalipuhe, jossa Lehtola vaati vankileireillä olevien punavankien vapauttamista.[9] Rangaistus aleni hovioikeudessa yhdeksi kuukaudeksi ja korkeimman oikeuden vahvistettua tuomion Lehtola passitettiin vankilaan kesken istuntokauden toukokuussa 1922.[10] Ainoaksi jääneen kansanedustajakautensa jälkeen Lehtola jatkoi kanttorinvirassaan kuolemaansa saakka. Pitkään Ruoveden Kautussa asunut Lehtola kuoli kotonaan 59-vuotiaana marraskuussa 1942.[1][11]
Perhe
Väinö Lehtolan puoliso oli helsinkiläinen Ida Maria Nieminen (1895-1969). Heillä oli yksi poika.[2]
Lähteet
- ↑ a b c d e Väinö Lehtola Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ a b Väinö Viljo Lehtola 25.6.2024. Geni. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Urkurin- ja lukkarintointa. Tähti, 14.7.1908, nro 74, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Musiikki-illan toimeenpanee. Helsingin Sanomat, 1.5.1921, nro 117, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ H:gin T. Y. Torvisoittokunta. Uusi Suometar, 7.4.1912, nro 80, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Maaseutu | Ruovesi. Tampereen Sanomat, 29.11.1917, nro 242, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Barytonilaulaja Gustav Nieminen. Kansan Lehti, 26.3.1921, nro 69, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Salminen, B. J.: Helsingin Kirjatyöntekijäin yhdistyksen sekakuoro. Työn sävel, 1922, nro 2, s. 21. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Systä, Petteri: Pelo, viha ja inhimillisyys – ruoveteläisten kohtalot osana Suomen sisällissotaa, s. 87. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Kansanedustaja vankilaan. Maaseudun Sanomat, 30.5.1922, nro 122, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Rakennetun ympäristön kohde | Lähdeaho Siiri-tietopalvelu. Tampereen historialliset museot ja Pirkanmaan paikallismuseot. Viitattu 9.8.2024.
|
