Vought SB2U Vindicator
Vought SB2U Vindicator | |
---|---|
Tyyppi | tiedustelukone, syöksypommittaja |
Valmistaja | Vought |
Miehistö | 2 |
Valmistumisvuosi | 1937 |
Ensilento | 4. tammikuuta 1936 [1] |
Valmistus lopetettu | 1942 |
Valmistusmäärä | 244 [1] |
Mitat | |
Pituus | 10,36 m |
Kärkiväli | 12,77 m |
Korkeus | 4,34 m |
Nopeus | 391 km/h |
Lentomatka | 1 082 km |
Tyhjäpaino | 2 556 kg |
Voimanlähde | |
Koneisto | Pratt & Whitney Twin Wasp -tähtimoottori, tyyppi R-1535-2 |
Teho | 825 (615 kW) |
Aseistus | |
Aseistus | 2x 7,62 mm kk: toinen kiinteästi eteen ja toinen liikuteltava taaksepäin ampuva, enimmäispommikuorma 454 kg (pommeja taikka torpedo) |
Infobox OK |
Vought SB2U Vindicator on yhdysvaltalainen lentotukialuskäyttöön suunniteltu tiedustelukone ja syöksypommittaja[2], jota käytettiin toisessa maailmansodassa. Kokometallirakenteinen Vindicator oli Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen yksitasoinen pommikonetyyppi.[1] XSB2U-1-prototyypin ensilento oli 4. tammikuuta 1936.[1] Lentotukialuksista USS Lexington, USS Saratoga, USS Ranger, USS Wasp ja USS Essex käyttivät tyyppiä.[3] Yhdysvaltain merijalkaväki käytti koneen SB2U-3-tyyppiä maakentiltä ja osallistui niillä Midwayn taisteluun.[3] Koneen V-156-tyyppiä toimitettiin Ranskalle ja Britannialle.[1]
Tyynenmeren sodassa kone osoittautui hitaaksi ja haavoittuvaksi, ja sen tukialuskäyttö jäi kohtalaisen vähäiseksi, esimerkiksi Douglas SBD Dauntlessiin verrattuna. Vindicatoria käytti joulukuussa 1941 vain kaksi Yhdysvaltain lentotukialusta: USS Ranger sekä USS Wasp. Kummankin SB2U-lennosto käsitti 36 lentokonetta.[4] SB2U korvattiin pian uudemmilla konetyypeillä vuonna 1942. Vindicator ei ollut lentäjien keskuudessa suosittu konekenen mukaan?, ja sillä oli lempinimet Wind Indicator ja Vibrator. Se vedettiin pois ensilinjasta pian Midwayn taistelun jälkeen.[5]
Konetyypin moottori oli sama kuin joissakin Suomessa käytetyissä Fokker D.XXI -malleissa, joissa voimanlähde oli sekin alitehoinen. SB2U Vindicatorin myöhemmät versiot käyttivät edeltäjiänsä raskaampikaliiperisia 12,7 mm (0,50 tuuman) puolustusaseita.[5]
Lähteet
- Chant, Chris: II maailmansodan lentokoneet – 300 tärkeintä konetyyppiä kaikkialta maailmasta, Karisto, 2008, Hämeenlinna, suom. Petri Kortesuo ISBN 978-951-23-5025-4 (s. 306) Alkuteos englanniksi: Amber Books, 1999
- Humble, Richard: Toisen maailmansodan lentokoneet, WSOY, 1976, Porvoo (suom. Helge Seppälä) Alkuteos: Salamander Books, 1975, Lontoo ISBN 951-0-07838-7 (s. 55)
- Mondey, David: The Hamlyn Concise Guide to American Aircraft of World War II ISBN 0-7858-1361-6 (ensipainos 1982, englanniksi) (s. 239–241)
Viitteet
- ↑ a b c d e http://www.wwiivehicles.com/usa/aircraft/dive-bomber/vought-sb2u-vindicator.asp
- ↑ http://www.voughtaircraft.com/heritage/products/html/sb2u-1spec.html
- ↑ a b http://www.microworks.net/PACIFIC/aviation/sb2u_vindicator.htm
- ↑ Humble: s. 55
- ↑ a b http://www.microworks.net/PACIFIC/aviation/sb2u_vindicator.htm Viitetty 3.12.2022.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vought SB2U Vindicator Wikimedia Commonsissa