Vanginvesi
Vanginvesi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Konnevesi, Hankasalmi |
Koordinaatit | 62°34′50″N, 26°12′30″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Liesveden alue (14.36) |
Laskujoki | Korholankosket |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 90 m[1] |
Vanginvesi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Vanginvesi on Keski-Suomessa oleva pieni ja sokkeloinen virtaveden muodostama järvi, jonka kautta Pesiäissalmeen tuleva Konneveden vesi laskee Korholankoskien kautta Kynsiveteen.[2] Se kuuluu Suomen Natura 2000 -alueisiin. Järvi muodostuu itäisestä ja läntisestä osasta, joiden välillä vedet tekevät lähes täyskäännöksen kiertäessään Suorttaniemen. Vanginvesi-nimeä on pyritty selittämään monenlaisilla tarinoilla, mutta varmaa tietoa nimen synnystä ei ole.
Vanginveden Natura-alueeseen kuuluu koskijaksoja ja Leppäveden-Kynsiveden vesistöalueen vesialueita. Alue muodostuu peräkkäisistä hitaasti virtaavista altaista, joiden välissä on varsin voimakkaasti virtaavia koskia. Veden laatu on alueen vaikutuspiirissä olevista kalanviljelylaitoksista huolimatta säilynyt hyvänä. Vanginvesi kuuluu ruokojärviin. Tyypin tunnuslaji järviruoko muodostaa järvessä paikoin laajoja kasvustoja. Vesikasvillisuus suojaisissa salmissa ja lahdissa on varsin runsasta. Sen lajisto on tyypillistä selkävesien lajistoa, kuten palpakot, järvisätkin, pohjanlumme ja ulpukka. Hiekkarannoilla tavataan myös nuottaruohoa ja järvikortetta. Linnusto on tyypillistä karujen vesien lajistoa: kuikka, tukkakoskelo, kala- ja selkälokki ja kalatiira. Alueella on arvoa myös järvitaimenen ja harjuksen elinympäristönä.[3]
Vanginvesi on osa Konneveden–Laukaan melontareittiä. Yksi sen taukopaikoista on Pesiäissalmessa.[4]
Lähteet
- ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri
url
puuttuu. Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, MaanmittauslaitosUrl . Tieto on haettu Wikidatasta. - ↑ Järviwiki. Vanginveden-Liesjärven alue. Viitattu 27.1.2014.
- ↑ Vanginveden Natura-alue. Ympäristö.fi. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ Antero Rautio ja Seppo J. Partanen (toim.): Suomen melontaopas, s. 106. Helsinki: Edita, 2004. ISBN 951-37-4015-3.
Kymijoen vesistö (vesistöaluetunnus 14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja Kymijoen vesistön osa-alueet: | Suur-Päijänteen alue (14.2) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
Leppäveden alue (14.31) | noin 110 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Saraaveden alue (14.32) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Vatianjärven alue (14.33) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Niiniveden valuma-alue (14.34) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kuusveden–Kynsiveden alue (14.35) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Liesveden alue (14.36) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kuuhankaveden valuma-alue (14.37) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Niemisjärven valuma-alue (14.38) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Lievestuoreenjärven valuma-alue (14.39) | noin 30 kohdetta
|